Kehysriihi: Maatalouden energiaveron palautusta korotetaan määräaikaisesti, sote-palveluihin uusia maksuja

Hallituspuolueiden puheenjohtajat puhuivat median edustajille tiistaina neuvottelujen alkaessa. Kuva: Kaisla Kurki, valtioneuvoston kanslia

Maatalouden energiaveronpalautusta korotetaan määräaikaisesti.

Asiasta päätettiin hallituksen kehysriihessä, joka päättyi tänään. Neuvottelujen tuloksista kertova tiedotustilaisuus on parhaillaan käynnissä.

Energiaveron lisäpalautus nostetaan energiaverodirektiivin sallimaan maksimiin määräaikaisesti vuosien 2025 ja 2026 palautusten osalta.

Palautusta korotetaan neljällä sentillä litralta.

Lisäksi hallitus lupaa toteuttaa ammattidieselin vähintään kymmenen vuoden mittaisena vuodesta 2028 alkaen.

Säästöjä sen sijaan etsittiin esimerkiksi perusväylänpidosta. Se laskee asteittain siten, että säästö on vuoden 2027 tasolla 30 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 38,5 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden palveluihin säädetään uusia asiakasmaksuja ja joitain asiakasmaksuja korotetaan. Korotukset tuovat valtiolle tuloja noin 88 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja noin 106 miljoonalla euroa vuodesta 2028 alkaen.

Esimerkiksi erityistutkimuksista säästetään uusi asiakasmaksu (52,40 euroa). Samoin säädetään leikkaus- ja toimenpidemaksu hoitomaksun lisäksi (257,20 euroa). Myös päiväkirurgian maksua ja poliklinikkamaksua korotetaan. Terveyskeskusmaksua ja hammashoidon maksua korotetaan.

Uusina maksuina säädetään maksu kuolemansyyn selvittämisestä ja vainajan säilyttämisestä. Sotesta säästetään yhteensä noin 240 miljoonaa euroa.

Yhteensä hallitus päätti kehysriihessä noin 520 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista säästötoimista. Uudet säästöt korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia.

”Suurimmat säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Jos on uusia menokohteita, niihin olemme säästäneet muualta”, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Valtionhallinnossa menojen tasoja alennetaan ja lisäksi ensi vuodesta lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava, tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa ja se nousee 166,5 miljoonaan euroon vuonna 2030.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuista leikataan 50 miljoonaa aiemmin päätettyjen lisäksi.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista säästetään 60 miljoonaa euroa vuonna 2027 nostamalla indeksijarrun tasoa.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2 100 euroon. Samalla vähennysprosenttia korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin silloin, kun yrityksiltä ostetaan palveluita ja 13 prosentista 15 prosenttiin, maksetusta palkasta. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Kotitalousvähennystä aiemmin laskettiin tällä kaudella.

Korjausrakentamista edistetään myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen parantamisella ja asuintalovarauksen korotuksella. Avustuksiin varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.

”Energiaremontteihin ja saneerauksiin kohdennetaan määräaikainen valtiotukiohjelma, jonka hintalappu on 110 miljoonaa euroa”, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiedotustilaisuudessa.

Hallitus esittää kädenojennusta myös autoilijoille polttoaineenhintojen noustua.

Työmatkailijoiden matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta alennetaan sadalla eurolla 800 euroon vuodelle 2026

Myös Itä-Suomen erityistalousalueet nytkähtivät riihessä eteenpäin. Hallituksen tiedotteen mukaan se alkaa valmistella määräaikaista kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä erityistalousalueita varten.

Hallitus aikoo myös selvittää pankkisääntelyn keventämistä, jotta yritysten kasvu ei jäisi kiinni rahoituksen saamisesta.

Riihineuvottelut alkoivat tiistaina aamulla. Kehysriihessä neuvoteltiin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030.

Juttua päivitetty viimeksi 22.4. kello 22.25.