Hyljearmeija ahmii arvokalat
Suomen Kuvalehti (SK 17.4.) julkaisi kalastaja Pentti Linkolan kokemuksia ja havaintoja muun muassa kalastuksen nykytilasta. Suosittelen lukemaan.
Siihen liittyen tässä on joitain RKTL:n tietoja viime vuosien lohen, siian ja kuhan kalastuksesta Itämeressä: Suomen lohikiintiö vuodelle 2015 oli noin 100 000 kappaletta. Kuka näitä kaloja syö ja kenelle niistä riittää? Toisaalta RKTL julkaisi Itämeren kala-ahmattien, hylkeiden, lukumäärän. Hylkeitä oli laskennassa todettu olevan noin 30 000.
Tutkimus osoittaa, että täysikasvuinen hylje syö noin kahdeksan kiloa kalaa päivässä. Jos ajatellaan, että hylje aterioi 300 päivänä vuodessa, dieettipäiviä olisi noin 60.
Turun saaristossa jäljellä olevien muutaman ammattikalastajan mukaan hylje valitsee tarkoin syötävänsä. Lohi on parasta riippumatta siitä, onko siltä rasvaevä leikattu vai ei.
Toisena on kuha ja kolmantena siika. Linkolan mainitsemat herkut hauki ja lahna eivät kelpaa muuten kuin äärimmäisessä hädässä, kun parempaa ei ole saatavissa kalastajien pyydyksistä.
On helppo laskea, kuinka paljon hyljekanta verottaa vuosittain parasta Itämeren kalakantaa: kun 30 000 hyljettä syö kahdeksan kiloa kalaa 300 päivänä vuodessa, kalaa tarvitaan yhteensä 72 000 000 kiloa.
Siitä riittäisi jokaiselle suomalaiselle noin 13,5 kiloa.
Nyt säännellään kalastajien mahdollisuutta kalastukseen. Ahmatit ovat suojeltuja.
Kalastaja Linkola mainitsi, että sotien jälkeen oli kaikilla vapaa kalastusoikeus, eivätkä silloinkaan kalat loppuneet. Jos sallittaisiin vapaa hylkeiden metsästys, niin käsitykseni mukaan hyljekannalle ei tapahtuisi mitään merkittävää muutosta.
Tänään maassa ei ole kuin muutama henkilö, joka taitaa hylkeen metsästyksen. Ovatko hylkeetkin, kuten Linkola mainitsi, kalastuksesta mitään ymmärtämättömien erityisessä suojeluksessa?
Perämeren kalastajat ihmettelevät, miksi ei kutujokiin nouse lohia niin kuin ennen. Miten niitä riittäisikään Perämerelle saakka edellä mainitun hyljearmeijan ohi?
Uudella hallituksella on tässäkin tehtävää valmiina odottamassa.
Markku Järvinen
Parainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
