Voisiko Suomessa äänestää pelkkää puoluetta? Se saattaisi nostaa äänestysprosenttia, vaaliliitot menisivät pannaan
”Äänestämättä jättäminen on Suomessa yleistä. Vaalitutkimusten mukaan yksi syy on se, etteivät ihmiset löydä sopivaa ehdokasta”, kertoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.”Suomen vaalijärjestelmä asettaa aika paljon vaatimuksia äänestäjälle”, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.
Suurin osa äänestäjistä haluaa ehdokkaan, joka vastaa omia arvoja.
Grönlund on esittänyt, että Suomen vaalijärjestelmää muutettaisiin niin, että olisi mahdollista äänestää pelkkää puoluetta. Nyt on pakko äänestää ehdokasta avoimen puoluelistan sisällä.
”Jos ei halua, ehdi, jaksa etsiä ehdokasta mutta on löytänyt puolueen, puoluetta voisi äänestää ilman ehdokkaan valitsemista.”
Grönlund uskoo, että muutos nostaisi äänestysprosenttia muutaman prosenttiyksikön.
Puolueen äänestäminen suoraan vaatisi vaaliliittojen kieltämisen, Grönlund sanoo.
Puolueiden saamat äänet eivät vaikuttaisi henkilökohtaisia ääniä saaneiden ehdokkaiden järjestykseen, mutta puolueen saamat äänet tulisivat niiden päälle jokaisessa vaalipiirissä.
Näin ehdokkaiden vertauslukujen pohjana toimisi ehdokas- ja puolueäänten summa listan sisällä.
”Äänestämättä jättäminen on Suomessa yleistä. Vaalitutkimusten mukaan yksi syy on se, etteivät ihmiset löydä sopivaa ehdokasta”, Grönlund sanoo.
Hän uskoo, että muutos nostaisi äänestysprosenttia muutaman prosenttiyksikön.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 72,1.
Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2023.
”Suomi laaja maa, vaalipiirein on haluttu taata alueellinen edustavuus.”
Television vaalikeskustelut ja kampanjointi keskittyvät puolueiden puheenjohtajien ympärille, mutta heitä voi äänestää vain yhdessä vaalipiirissä.
Sanna Marin (sd.) on ehdolla Pirkanmaalla, Petteri Orpo (kok.) Varsinais-Suomessa ja Riikka Purra (ps.) Uudenmaan vaalipiirissä.
Aikaisemmin puolueen puheenjohtaja saattoi asettua ehdolle useassa vaalipiirissä. Esimerkiksi SDP:n Väinö Tanner keräsi 1950-luvulla näin ääniä koko maasta, Grönlund kertoo.
Vaalijärjestelmää on sittemmin muutettu.
Pääministeriehdokasta voisi tavallaan äänestää suoraan, jos koko maa olisi yksi vaalipiiri. Muutos suosisi kuitenkin tunnettuja ehdokkaita erityisesti Helsingistä ja Uudeltamaalta.
”Suomi laaja maa, vaalipiirein on haluttu taata alueellinen edustavuus.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









