MTK: Liittokierros vaarantaisi biotalouden kehityksen
”Päällimmäisenä on pettymys”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila lausuu yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.
”Tarjolla oli hyviä elementtejä, esimerkiksi SAK:n esitys maltillisesta palkkapolitiikasta ja pieniä piristysruiskeita taloudelle verohelpotuksina. Nyt ruuvia sitten kiristetään.”
Marttilan mielestä sopimuksen kariutuminen vaarantaa biotalouden mahdollisuudet monin tavoin.
Yksi niistä on Suomeen tehtävät sijoitukset.
”Investointeja pitäisi saada, sillä nyt syömme pääomia. Esimerkiksi biotaloudessa ja energiapuolella olisi valtavan paljon investointeja kaipaavia hankkeita, mutta Suomi ei ole ainoa maa, johon voi sijoittaa. Suomen pisteet tulevat nyt ropisten alas.”
”Maatalouden kannalta oleellista on, että löydetään eväät talouskasvulle. Suomen laatuun perustuva ruokastrategia murenee muuten.”
Hallitus lisännee paikallista sopimista ja Marttila pitää sitä tärkeänä etenkin elintarviketeollisuudessa, jonka tulosta ovat syöneet Venäjän ja maailman markkinatilanne. Kannattavuus on ollut kehnoa myös mekaanisessa metsäteollisuudessa.
”Tällaisille aloille pitäisi saada herkkyyttä reagoida suhdanteisiin ja palkanmuodostukseen ja sopimusvapautta pitäisi lisätä. Liittokierroksen vaarana on kuitenkin, että mopo karkaa käsistä, jos tuottavuuskehitys ja palkkavaatimukset eivät kohtaa.”
Jos joustoja ei löydy, jää ainoaksi joustajaksi työttömyys ja siinä voidaan mennä nopeasti todella tuhoisin lukuihin, Marttila huomauttaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti jo yhteiskuntasopimuksen kariutumista ennen, ettei se neuvottele enää keskitetyistä ratkaisuista, vaan sopimukset tehdään jatkossa liitto- ja paikallistasolla.
Ensi syksyinä alkavien neuvottelujen vaarana väijyy kuitenkin se, että palkansaajajärjestöt koettavat saada vaikka voimakeinoin takaisin sen, mitä hallitus on pakkokeinoilla viemässä.
”Kaikesta huolimatta uskon, että neuvotteluihin palataan, kunhan joulupuurot on syöty. Uuteen vuoteen lähdetään uusin ajatuksin”, Marttila sanoo.
Neuvottelut katkesivat keskiviikkona, vaalien jälkeen neljänteen yritykseen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi toivoneensa heikossa työllisyystilanteessa yhdessä tekemisen henkeä.
”EK haluaa hallituksen pakkolakien tuomat työehtojen heikennykset, jotka ajavat pienipalkkaiset toimeentulon äärirajoille”, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.
”Tarkoitus oli sopia toimista, joilla olisi vahvistettu Suomen taloutta ja parannettu työllisyyttä. Vastuun epäonnistumisesta kantaa AKT”, EK:n Jyri Häkämies vastasi.
Auto- ja kuljetusalan AKT ilmoitti, ettei se ole mukana sopimuksessa, koska se ei halua vain palkansaajien joustavan ja katsoo saavansa tavoitteensa paremmin läpi liittokohtaisilla sopimuksilla.
Oppositio patisti osapuolia takaisin pöytään. Sitä harkitessaan hallitus jatkaa niin kutsuttujen pakkolakien valmistelua kevääseen. Lait tulisivat voimaan heinäkuun alusta 2016 ja pakottavuus olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
