Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston oppilaat Taru Orava (vas.) ja Pinja Keinänen viihtyvät viikot asuntolassa, Milja Tammelin (oik.) kulkee Saarijärvelle päivittäin Jyväskylästä. Kuva: Petteri Kivimäki
Maaseudun kehno joukkoliikenne ohjaa alaikäisiä opiskelijoita asuntoloihin
Poken Saarijärven kampuksen 120 asuntolapaikkaa ovat täydessä käytössä.
Eetu Hanhiniemi (vas.) ja Anselmi Apponen ovat valinneet asuntola-asumisen järkisyistä: säästääkseen matka-ajoissa ja kustannuksissa. Kuva: Petteri KivimäkiPohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke) Saarijärven kampuksella Tarvaalassa opiskellaan luonnonvara- ja ympäristöaloja.
Oppilaitoksessa on 210 toisen asteen perustutkinto-opiskelijaa, minkä lisäksi aikuisopiskelijoita on 120.
Kampuksella on 120 asuntolapaikkaa, jotka ovat lähtökohtaisesti aina syksyisin täynnä, asuntolanhoitaja Heli Loberg toteaa.
”Valtaosa asujista on alaikäisiä. Tämän vuoksi täällä noudatetaan selkeitä pelisääntöjä ja tiukkaa järjestystä. Kympiltä illalla alkaa hiljaisuus ja kaikenlaisiin päihteisiin on tietenkin nollatoleranssi, kun alaikäisistä on kysymys”, Loberg painottaa.
”Karkeasti ottaen noin puolet alaikäisistä asuu viikot asuntoloissa, ja toinen puoli kulkee päivittäin täällä kotoa käsin. Maaseutumaisessa ympäristössä huonot joukkoliikenneyhteydet käytännössä ajavat monet asuntolaan”, asuntolanhoitaja sanoo.
Myös koulutusjohtaja Pekka Janhonen on pannut merkille, että maaseudun kulkuyhteydet ovat käyneet kehnoiksi.
”Matka kodin ja koulun välillä ei välttämättä ole pitkä, mutta julkinen liikenne on huonolla tolalla. Siksi asuntola on välttämätön osa toimivaa kokonaisuutta oppilaitoksessamme”, Janhonen summaa.
Tarvaalan kampukselta oppilaat kotiutuvat viikonloppuisin, jos opintoihin liittyvät päivystystehtävät eivät pidä heitä siellä.
”Esimerkiksi eläintenhoitopuolella päivystetään toisinaan viikonloppuisin. Sen verran joustetaan kyyditysten ja kulkemisten suhteen, että maanantaisin päivät alkavat kello 12.20 ja perjantaisin lopetellaan jo 11.30”, koulutusjohtaja kertoo.
17-vuotiaat Anselmi Apponen Laukaan Vehniältä ja Eetu Hanhiniemi Keuruun Pihlajavedeltä opiskelevat maaseutuyrittäjälinjalla.
Päivittäinen koulumatka kodin ja opinahjon välillä olisi vaivalloista ja aikaa vievää, mutta myös kallista.
”Linja-autolla kulkeminen kävisi kalliiksi ja vanhemmat eivät ehdi aina heittämään pysäkille aamuisin. Jos traktorilla joka aamu lähtee työntämään, niin se vasta tulisikin hitaaksi ja kalliiksi”, Apponen miettii.
”Asun Pihlajavedeltä 10 kilometriä Myllymäen suuntaan sellaisessa paikassa, ettei siellä varmasti kulje busseja. Vietän mielelläni viikot täällä. Opiskeluihinkin jaksaa keskittyä paremmin, kun energiaa säästyy kulkemiselta”, Hanhiniemi sanoo.
Opiskelijoille ei tule opiskelija-asumisesta mitään kustannuksia lukuun ottamatta 50 euron vuosittaista kalustemaksua.
Maksu kattaa kaikki huonekalut, sängyt ja muut kalusteet sekä myös vessapaperit. Ruokailut ovat niin ikään maksuttomia.
”Olen tyytyväinen järjestelyihin ja asuntolassa asumiseen”, Laukaan Vihtavuoresta kotoisin oleva ja eläintenhoitajaksi opiskeleva Pinja Keinänen, 18, toteaa.
17-vuotias eläintenhoitajaksi myös opiskeleva Taru Orava Pihtiputaalta on samaa mieltä.
”On iso myönteinen asia, että asuntoloissa saa pitää lemmikkejä.”
Samalla opintolinjalla oleva jyväskyläläinen Milja Tammelin, 25, sen sijaan kulkee Tarvaalassa päivittäin Jyväskylän keskustasta saakka.
”Aamut alkavat viideltä ja koulupäiville matkoineen kertyy pituutta 12 tuntia. Olen kuitenkin sinut kulkemisen kanssa, sillä oma arkielämä on vahvasti kotona, enkä oikein pystyisi enää asuntolassa asumaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
