Eduskunnan puhemiehistö esittää VTV:n Yli-Viikarin virastapidättämistä – päätös tehdään toimikunnassa, johon myös puhemiehistö kuuluu

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikari Helsingissä 14. joulukuuta 2020. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN 

Eduskunnan puhemiehistö esittää Valtioneuvoston tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virastapidättämistä esitutkinnan ajaksi.

Mahdollisesta virastapidättämisestä päättää eduskunnan kansliatoimikunta, joka kokoontuu seuraavan kerran tiistaina kello 12. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) pitää tiedotustilaisuuden kokouksen jälkeen kello kahdelta.

Puhemiehistö kuuli Yli-Viikaria maanantaina. Kuulemisen aiheena oli pääjohtajan toiminta ja sen vaikutus tarkastusviraston asemaan. Myös kansliatoimikunta kuulee Yli-Viikaria huomisessa kokouksessaan.

Toimikunnassa on seitsemän jäsentä, joista kolme on eduskunnan puhemiehistö. Yli-Viikarin hyllyttämistä esittäneet Vehviläinen sekä varapuhemiehet Tarja Filatov (sd.) ja Juho Eerola (ps.) muodostavat siis lähes puolet toimikunnasta, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen.

Vehviläinen ei halunnut kommentoida tiistain kokousta STT:lle. Sen sijaan eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio ei usko, että toimikunta tekee päätöstä vielä tiistaina.

"Jos on vain 24 tuntia varautua vastineen antamiseen ja hankkia sitä mahdollisesti tukevaa asiakirja-aineistoa, se on aika lyhyt aika", Rauhio sanoo.

"Ratkaisu voidaan linjata huomenna, mutta tällaisten kovien ratkaisujen taustalla täytyy huomioida vankka oikeudellinen perusta, ettei tehdä virheitä."

VTV:n tehtävänä on valvoa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä muun muassa puolue- ja vaalirahoitusta. Virasto toimii eduskunnan alaisuudessa, ja kansliatoimikunta voi pidättää viraston pääjohtajan virasta.

Toimikunta ei voi kuitenkaan irtisanoa pääjohtajaa. Hänet nimittää eduskunnan täysistunto eduskunnan tarkastusvaliokunnan esityksen pohjalta.

Myös tarkastusvaliokunta on kiinnostunut VTV:n toiminnasta. Valiokunta ilmoitti helmikuun alussa selvittävänsä tarkastusviraston sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tarkastusviraston taloudenhoidossa. Valiokunta perehtyy muun muassa VTV:n matkakulujen ja matkustussääntöjen valvontaan ja tarkastuksiin.

"Valiokunta on siinä mielessä hyvässä asemassa, että sillä on pitkälle menevä tiedonsaantioikeus", Rauhio sanoo.

Yli-Viikarin rahankäyttöä ja muuta toimintaa viraston johdossa on käsitelty medioissa viime kuukausien aikana. Myös keskusrikospoliisilla on käynnissä tutkinta viraston toiminnasta.

Yli-Viikari kommentoi lauantaina tiedotteessa kiistävänsä syyllistyneensä mihinkään virkarikokseen. Muutoin hän ei kommentoi poliisin esitutkintaa. Hän viittasi myös tarkastusvaliokunnan selvitykseen VTV:n taloudenpidosta.

"Tarkastelen omia ja viraston kuluihin liittyviä päätöksiä kriittisesti ja tulen ottamaan tarkastusvaliokunnan näkemykset huomioon."

Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi perjantaina, että Yli-Viikarille ostettiin vuosina 2018–2020 kauneudenhoitopalveluja valtion piikkiin yhteensä runsaan 4  700 euron arvosta.

Iltalehti puolestaan on kertonut siitä, ettei Yli-Viikarin virkalennoista syntyvien asiakasetujen käytöstä ole saatu virastosta varmuutta. Ylen selvityksessä Yli-Viikarin matkalaskut olivat vuonna 2019 suuremmat kuin kenelläkään toisella valtion viraston yli- tai pääjohtajalla.

Alkuvuonna kerrottiin myös, että Yli-Viikari ja VTV:n johtaja Mikko Koiranen olivat allekirjoittaneet työsopimuksen, jossa viraston eläköityvälle työntekijälle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi sopimuksesta Yli-Viikarille ja Koiraselle huomautuksen eduskunnan virkamieslain vastaisena.

Eduskunnan täysistunto nimitti Yli-Viikarin tehtävään yksimielisesti syksyllä 2015. Hän on toiminut VTV:n pääjohtajana vuoden 2016 alusta. Pääjohtajan toimikausi kestää kuusi vuotta.