YRTTIMAAN TARINOITA Raamatunpyhä kasvi
Iisoppi kuuluu sata päivää kukkiviin kasveihin. Kukkien makea tuoksu vetää puoleensa kimalaisia, mutta karkottaa kaaliperhosia.
Puolimetriseksi kasvavasta iisopista saa kauniin aidanteen esimerkiksi perennapenkin ympärille. Kasvupaikan suhteen kasvi on vaatimaton, mutta aurinkoa se vaatii. Ainakin Etelä-Suomessa iisoppi selviää talvesta ilman suojausta.
Aikoinaan iisoppi symboloi puhtautta ja oli yksi pyhimmistä kasveista, sillä se mainitaan useaan kertaan Raamatussa.
Kolmannen Mooseksen kirjan mukaan spitaalisen talo tuli puhdistaa rituaalimenoin. Yksi osa papin suorittamasta rituaalista oli talon vihmominen iisopilla, joka oli kastettu linnun vereen ja veteen.
Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei heprean ezop, joka on käännetty iisopiksi, tarkoittanut iisoppia, vaan erästä meiramilajia.
Vaikka kasville ei olisi uskonnollista käyttöä, sitä voi käyttää lääkinnässä. Tämän tiesi jo Linné, sillä hän antoi iisopille lajinimen ”officinalis”, lääkkeenä käytetty. Sama lajinimi on lukuisilla muilla lääkkeenä käytetyillä kasveilla, kuten salvialla ja kehäkukalla.
Elias Lönnrot kertoo, että iisoppia ”laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintavaivoissa, kuin myös korlausvedeksi kurkkuvioissa”.
Minä olen onnistunut torppaamaan alkavan flunssan rutkuttamalla pari pannullista teetä, jossa on iisoppia, ajuruohoa ja minttua.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
