Kiina aikoo kasvattaaosuuttaan ureamarkkinoista

Kiina alensi urean vientitullin neljäsosaan vuodenvaihteessa. Kiinan päätös saattaa alentaa typpilannotteiden maailmanmarkkinahintoja. Kuvassa venezuelalainen viljelijä levittää ureaa riisipellolle. Carlos Garcia Rawlins/Reuters/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Kiinan tullipäätöksestä ja ureaylijäämästä kertoi lontoolainen Prnewswire maanantaina.

Tiedot perustuivat niin ikään lontoolaisen Integer Research -yrityksen tiedotteeseen.

Kiina säännöstelee urean vientiä tulleilla. Talven huippusesongin aikana tulli on niin korkea, ettei ureaa juuri viedä, jotta hinta pysyy edullisena viljelijöille. Kesäksi tulli putoaa lähes nollaan, kun markkinoilla on hiljaista.

Vientitullia korotettiin 77 prosenttiin, 150–200 dollariin tonnilta lokakuun alussa ja korotuksen piti olla voimassa kesään saakka.

Huipputullista luovuttiin poikkeuksellisesti kesken lannoitesesongin ilmeisesti ureavarastojen paisumisen takia.

Vientitarvetta arvioidaan olevan yli 20 miljoonaa tonnia tänä vuonna.

Kiinan hallitus päätti tullin alentamisesta tiettävästi jo joulukuun puolivälissä. Päätös astui voimaan vuoden vaihteessa, jolloin vientitulli aleni 15 prosenttiin, runsaaseen 50 dollariin tonnilta.

Prnewswiren välittämä uutinen liittyy Kiinan ureakatsausta tekevän Integerin tiedotteeseen.

Katsaus julkaistaan helmikuussa. 2000-luvun alussa perustetun Integerin päämaja on Lontoossa.

Vientitullin alentaminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa Kiinan ureavientiin, toimitusjohtaja Oliver Hatfield Integeriltä toteaa tiedotteessa.

Hatfieldin mukaan Kiinan ureatuotanto on ollut jo pitkään ylijäämäistä. Silti uutta kapasiteettia on tulossa tuotantoon tänä vuonna niin, että urean ylijäämä on paisumassa 20 miljoonaan tonniin tänä vuonna. Sille pitää löytää ottajia kansainvälisiltä markkinoilta.

Lähes puolet Kiinan ureatuotannosta nojaa hiiltä ja kaasua käyttäviin energiayhtiöihin. Urean valmistus on edullista ja kilpailukykyistä energiantuotannon kyljessä.

EU saattaa estää hiilellä tuotetun urean pääsyn markkinoilleen, mutta muualle se kelpaa ja vaikuttaa välillisesti Eurooppaan. Kiinalainen urea kilpailee etenkin venäläisen kanssa.

Kiina vei edellisvuonna seitsemän miljoonaa tonnia ureaa valtaosin Kaukoidän markkinoille muun muassa Intiaan ja Pakistaniin. Hatfieldin mukaan ylikapasiteetin takia vientitarvetta on paljon enemmän, jopa yli 20 miljoonalle tonnille.

Ylijäämä on niin suuri, että se riittäisi kattamaan EU:n maatilojen typpitarpeet vuodeksi.

Ylijäämä voi vaikuttaa urean ja sitä kautta typpilannoitteiden maailmanmarkkinahintoihin, Hatfield arvioi.

Kiinan tullipäätös on herättänyt epäilyjä siitä, että maa pyrkii ohjaamaan viljan maailmanmarkkinahintoja.

Kiina on suuri viljan ja etenkin soijan ostaja.

Tullin alentaminen voi laskea lannoitteiden hintoja ja lisätä käyttöä.

Lisälannoitus voi kasvattaa satoa, mikä puolestaan laskisi hintoja.

Hiili- ja kaasuyhtiöt omistavat 45 prosenttia Kiinan ureatuotannosta, mikä vastaa 32 miljoonan tonnin vuosituotantoa.

Energiantuotantoon kytkeytyvä kapasiteetti on kilpailukykyisintä kansainvälisillä markkinoilla, toteaa Kiinan typpimarkkinoiden asiantuntija Lynn Wang Integeriltä. Wangin mukaan Kiinan sisällä on eroja urean tuotantokustannuksissa.

Edullisinta urea on Sisä-Mongoliassa ja Xinjiangissa, mutta rahtikulujen takia vienti keskittyy rannikolla sijaitseville Hebein, Shandongin ja Shanxin ureatehtaille.

Vuonna 2012 Shadongin satamien kautta vietiin 3,8 miljoonaa tonnia ureaa, mikä kattoi 55 prosenttia kaikesta ureaviennistä.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF