Kuohuvat sisarukset kilpasilla
Harry Mertasen suosikkimaku kahdesta porejuomasta on karpalo, jota tässä hiilihapotetaan noin yhden asteen lämpöisenä. Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkistoKONTIOLAHTI (MT)
Pohjois-Karjalan vanhimmalla mehuasemalla Kontiomehussa iloitaan siitä, että mustaherukan lehdistä valmistettava Lehtikuohu on päässyt sisään vaativan Alkon hyllyille.
”Olemme osallistuneet Alkon tuotehakuihin. Viime vuonna Lehtikuohu pääsi paperien, laboratorionäytteiden ja makuraatiarvioiden jälkeen kesätuotteeksi. Sen jälkeen oli uusi haku kolmeksi vuodeksi, johon osallistuimme jälleen Lehtikuohulla”, Kontiomehun yrittäjä Pasi Kiiskinen kertoo.
”Menestykseen auttoi tietenkin viime kesän hyvä menekki.”
Alkoholitonta Lehtikuohua on nykyisin saatavilla kautta maan. Alkossa se on palvelukorituotteena eli ainakin tilauksesta saatavissa.
Myös marketeissa molempia Kontiomehun kuplivia, Lehtikuohua ja Karpalokuohua, pyritään pitämään tarjolla. Isoihin markkinointiponnistuksiin pieneltä yrittäjältä ei kuitenkaan riitä resursseja. Sitä Kiiskinen harmittelee.
”Tuotteet hukkuvat helposti hyllyille, joille tulvii koko ajan uutuuksia. Meillä on Etelä-Suomessa myyntiedustaja, mutta enemmän pitäisi näkyä messuilla ja tapahtumissa”, Kiiskinen selvittää.
Kiiskisen perhetilalla työt ovat käynnissä: Joni Hyttinen ja Harry Mertanen hiilihapottavat, pullottavat ja korkittavat karpalojuomaa lähes nolla-asteisena.
Hiilihappoa lisätään runsaasti, jotta kuplat säilyvät tervetuliaismaljoissa juhlapuheiden ajan.
Samaan aikaan Pasin veli Tommi Kiiskinen pullottaa puristettua ja pastöroitua tyrnimehua, jota menee erityisesti ravintoloihin – ja tietenkin talvella flunssajuomaksi. Sitä hän tarjoaa maistiaisiksi naapurista ostoksille piipahtaneelle Matti Leppälälle.
”Muistan vuosien takaa omenoista ja porkkanoista täällä tehdyn mehun. Sen parempaa ei ole”, Leppälä juttelee.
Kostean viileästä pullottamosta juomat kuljetetaan muutaman kilometrin päähän etikettilinjastolle.
Pullojen kuljetus- ja tilaongelman ratkaisua mietitään parhaillaan.
”Meidän kahdeksan peltohehtaariamme sijaitsevat tilan lähellä, joten tästä paikasta emme halua luopua. Mutta uudelle tuotantolaitokselle etsimme tiloja muualta”, Kiiskinen kertoo.
Pellot kasvavat eri-ikäistä herukkapensasta. Varastossa on marjanpoimintakone, jolla saadaan marjasato talteen oman perheen voimin.
Muutoin näillä hetkillä valmistaudutaan vastaanottamaan 15 herukanlehtien kerääjää kesätöihin.
”Haluamme työllistää paikallisia opiskelijoita. Monet kevään ylioppilaat pääsevät aloittamaan työt jo toukokuun puolivälissä. Herukanlehdet on kerättävä noin kahdessa viikossa juuri silloin, kun lehti on puhjennut”, Pasi Kiiskinen kertoo.
Tuoreen verson parhaat, noin kymmenen senttiä halkaisijaltaan olevat lehdet kerätään, uutetaan ja säilötään isoihin säkkeihin odottamaan mehuksi työstämistä, mitä tehdään ympäri vuoden.
Miten teillä keksittiin valmistaa kuohujuomaa juuri mustaherukanlehdistä?
”Ostin hiilihapotuskoneen ja mietin, että jotakin limpparintapaista olisi kiva valmistaa. Selailin äidin etikettikokoelmaa ja löysin mustaherukanlehtijuoman”, Pasi Kiiskinen kertaa.
”Muistin, että äidin ja isän aikaan mustaherukanlehtijuomaa oli myynnissä syksyisin, kun ihmiset toivat mehustettaviksi omia omeniaan, porkkanoitaan ja marjojaan.”
Hän pyysi äitiään valmistamaan yhden satsin lehtijuomaa, johon kokeiltiin hiilihapotusta.
Sittemmin reseptiä on paranneltu makuasiantuntijoiden kanssa. Erityisesti sokerin määrää on hiottu tarkalleen oikeaksi.
Palautteen perusteella maku tuntuisi olevan kohdillaan. Juoma on päässyt isojen juhlatalojen, kuten Sibelius-talon, Musiikkitalon ja Oopperan, listoille pikkupulloissa.
”Monissa yrityksissä pyritään alkoholista eroon, mikä on lisännyt suosiota. Lehtikuohua on kuohuviinin värisenä pidetty erinomaisena vaihtoehtona esimerkiksi alkoholipitoisille tervetuliaismaljoille.”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
