100 000 hehtaaria reheviä soita etsitään suojeltavaksi
Suomessa on suojeltuja soita noin 1,2 miljoonaa hehtaaria, eli noin 13 prosenttia kaikista soista. Se ei kuitenkaan riitä, vaan ympäristöhallinto etsii lisää soita suojeltavaksi.
”Minimitavoite on löytää 100 000 hehtaaria lisää suojeltavaa suota Lapin eteläpuolelta”, MTK:n ympäristö- ja maapoliittisen ryhmän johtaja Markku Tornberg sanoo.
Suurin osa jo suojelluista soista on laajoja ja karuja aapasuoalueita Lapissa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeämpiä reheviä soita ei ympäristöhallinnon mielestä ole riittävästi.
Haastavaa rehevien soiden etsimisestä tekee se, että ne ovat pieniä ja sijaitsevat Etelä-Suomessa. Lisäksi etelässä soista on ojitettu lähes kolme neljännestä ja tiheä asutus vaatii paljon maata.
Koska Etelä-Suomessa ei valtion maita juurikaan ole, paine löytää suojeltavia soita yksityisiltä mailta lisääntyy.
Edellisen hallituksen aikana tehdyn suostrategian mukaisesti maakuntaliitot etsivät parhaillaan uusia suojelukohteita.
”Niistä suojeluun hyväksytyt valtio lunastaa. Liitot nimeävät lisäksi erityisiä luontoarvoja sisältäviä soita, jotka pitää huomioida maankäyttöä suunniteltaessa”, Tornberg sanoo.
Lisäksi ympäristöministeriö on asettanut työryhmän soidensuojelun täydentämiseksi. Syyskuussa aloittaneen työryhmän tehtävänä on toteuttaa suostrategian mukainen luonnonsuojelu.
”Työryhmä etsii sellaisia suokohteita, joita ei ole vanhoilla perusteilla tehdyissä suojeluohjelmissa ja joiden luontoarvoilla on valtakunnallista merkitystä”, ympäristöneuvos Aulikki Alanen ympäristöministeriöstä sanoo.
Alasen mukaan työryhmä käyttää hyväksi maakuntaliittojen saamia tuloksia.
”Maakuntakaava ei suojaa arvokkaimpia luontokohteita riittävästi. Me poimimme sieltä helmet valtakunnalliseen suojeluun.”
Lista suojeltavista soista valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tornbergin mukaan työryhmän tulokset ovat ensimmäinen valtion perinteinen suojeluohjelma sitten vuonna 1998 aloitetun Natura 2000:nen.
Suostrategian toimien lisäksi Suomen ympäristökeskuksella Sykellä on oma projekti, jossa etsitään maita, joita voisi ennallistaa suoksi. Sellaisia ovat esimerkiksi metsät, joissa ojitus on epäonnistunut.
Soita on suojeltu myös vapaaehtoisessa Metso-ohjelmassa.
”Metsossa on pääasiassa puustoisia soita, kuten korpia, rämeitä ja avosoiden laitojen metsiä. Rehevät suot ovat haluttuja, mutta ne ovat pieniä”, Syken projektipäällikkö Kimmo Syrjänen sanoo.
Metson tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria suota.
Kaikkia soita ei tarvitse käydä katsomassa paikan päällä, sillä Geologian tutkimuskeskus GTK on tutkinut soita jo 1940-luvulta lähtien.
”Lisäksi meillä on käytössä Metlan ja Syken paikkatietoaineistoja ja ilmakuvia, joten karkealla tasolla suot tunnetaan hyvin. Tietysti suojeltavaksi ehdotettuja käydään tarkastamassa maastossa”, Alanen sanoo.
Ojituskartoista näkee tarkasti, missä ei ainakaan ole luonnontilaisia soita. GTK on tehnyt noin 400 suo- ja turvemaita tutkivaa kuntakohtaista raporttia.
Suomen pinta-alasta kolmannes on suota. Soidensuojelualueita on 171. Metsätalouskäytössä on 6,3 miljoonaa hehtaaria ojitettua suota.
AIMO VAINIO
Maakuntakaava ei suojaa arvokkaimpia luontokohteita riittävästi. Me poimimme sieltä helmet valtakunnalliseen suojeluun.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
