MT-gallup: Sanna Marin on onnistunein puoluejohtaja, mutta todellinen yllättäjä löytyy pienpuolueista

Sanna Marinin ja Li Anderssonin henkilökohtainen suosio ylittää oman puolueen kannatusluvut. Petteri Orpo on hänkin nosteessa mutta ei vetoa yhtä paljon yli puoluerajojen. Kuva: Timo Filpus

Vain kolme puoluejohtajaa saa omilta joukoiltaan hyvän arvosanan suoriutumisestaan tehtävässään. Lisäksi Sari Essayah (kd.) on varsin suosittu kristillisdemokraattien keskuudessa. Kuva: Timo Filpus

Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Li Andersson (vas.) ovat kolmen kärki, kun Maaseudun Tulevaisuus kysyi, kuka eduskuntapuolueiden puheenjohtajista on onnistunut parhaiten tehtävässään.

Tulos ja kolmen kärki eivät yllätä politiikan tutkijaa Jenni Karimäkeä Helsingin yliopistosta.

"Pääministeri Sanna Marin on koko korona-ajan nauttinut suurempaa kansansuosiota kuin hänen puolueensa."

Petteri Orpo on hyvänä kakkosena ja noussut suosituksi erityisesti omassa puolueensa äänestäjien parissa. Koko kansan keskuudessa hänen suosionsa jää silti kokoomuksen kannatusluvuista.

Karimäen mielestä Orpon noste johtuu erityisesti kokoomuksen menestyksestä kunta- ja aluevaaleissa ja nousussa pääoppositiopuolueeksi.

"Oppositioon jääminen eduskuntavaalien jälkeen 2019 yllätti varmasti kokoomuslaiset, joten hallituksesta siirtyminen syrjään oli kaksin verroin vaikeampaa kuin se muuten olisi ollut ja uuteen 'moodiin' pääsyssä kesti aikaa", Karimäki sanoo.

Hän uskoo, että huonot vaalitulokset olisivat horjuttaneet Orpon asemaa, mutta nyt hänen paikkansa puolueen puheenjohtajana on likipitäen sementoitu.

Kyselyn kolmossijalle kirinyt Li Andersson taas on pärjännyt henkilökohtaista suosiota mittaavissa kyselyissä hyvin aiemminkin.

"Hän on positiivinen lisä puolueelleen ja niitä, joiden oma suosio ylittää puolueen kannatuslukemat", toteaa Karimäki.

Näin lähellä eduskuntavaaleja kaikkien puheenjohtajien asema on omassa puolueessaan horjumaton, vaikka keskustan kannattajista Annika Saarikon näki onnistuneen parhaiten vain 39 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä Riikka Purran 38 prosenttia. Puheenjohtajan asemasta keskustellaan Karimäen mukaan korkeintaan vasta vaalien jälkeen.

Silti myös keskustassa riittää pähkinöitä purtaviksi ennen eduskuntavaaleja.

"Keskusta onnistui aluevaaleissa saamaan kannattajansa liikkeelle ottamalla teemaksi lähipalveluiden puolustamisen. Sen sijaan eduskuntavaaleissa tarvittaisiin yksi loikka eteenpäin, ja silloin punnitaan varmasti polttoaineen hintaa, maatalouden kannattavuutta ja tiukempaa talouspoliittista linjaa", pohtii Karimäki.

Maria Ohisaloa tuuraava vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela saa kyselyn alhaisimmat lukemat, mitä Karimäen mielestä selittää selkeästi hänen pestinsä väliaikaisuus.

Yksi selvä muutos puoluekentässä on tapahtumassa. Harry Harkimon perustama ja luotsaama Liike Nyt on selvästi vakiinnuttamassa asemansa, ja Harkimon henkilökohtainen karisma puree.

Liike Nyt saattaa kahmaista seuraavissa vaaleissa erityisesti perussuomalaisten liikkuvia äänestäjiä, sillä MT-gallupin mukaan 12 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä arvioi Harkimon selvinneen parhaiten.

"Liike Nyt menee samaa reittiä kuin aikoinaan vihreät ja perussuomalaiset. Ensin joku saadaan eduskuntaan, sitten tulee julkisuutta ja lopuksi lisää ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Liike Nytillä oli kunta- ja aluevaaleissa jo kunnioitettava joukko ehdokkaita."

Pienimpien puolueiden kannattajien arviot puheenjohtajistaan ovat lähinnä suuntaa antava, sillä otos on heidän kohdallaan pieni.

Puheenjohtajien suosiota mittaavat gallupit eivät suinkaan ole pelkkää viihdettä, sillä eduskuntavaalit ovat vain vuoden päässä.

"Politiikka on henkilöitynyt vahvasti, ja puheenjohtajaan liitettävät mielikuvat liitetään helposti myös puolueeseen. Ja eduskuntavaalit ovat samalla myös pääministerivaalit", Karimäki toteaa.

Vaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtaja alkaa tunnustella hallituspohjaa, ja hänestä tulee useimmiten myös pääministeri.

Henkilösuosiolla on suuri merkitys liikkuvien äänestäjien käyttäytymiseen, kun taas ydinkannattajakuntaa ei edes epämieluinen puheenjohtaja saa vaihtamaan kilpailijoiden leireihin – korkeintaan nukkuvien puolueeseen.

"Eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus tulee olemaan 70 prosentin luokkaa. Siksi omien kannattajien saaminen liikkeelle ei riitä, jos aikoo taistella pääministerin paikasta", summaa Karimäki.

Karimäki muistuttaa, että teknisesti puolueen puheenjohtajan painoarvo vaaleissa on kuitenkin rajallinen. Ääniharava voi silottaa oman puolueen ehdokkaiden tietä eduskuntaan vain yhdessä vaalipiirissä.

Tiedot selviävät Kantar TNS Agrin tekemästä kyselytutkimuksesta helmikuun vaihteessa, johon vastasi 1 030 suomalaista satunnaisotannalla. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää:

MT-gallup: Lähes 27 prosenttia suomalaisista tahtoisi Sanna Marinin myös seuraavan hallituksen pääministeriksi, mutta vielä useampi miettii yhä kantaansa