Ahvenanmaan demilitarisointia koskeva oikeudellinen selvitys julkaistaan lähiaikoina – ei sisällä toimenpide-ehdotuksia

Selvityksessä käsitellään myös Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa.  Kuva: LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Ahvenanmaan demilitarisointia koskevaa oikeudellista selvitystä ei julkaista vielä tänään. Asiasta kertovat useat lähteet STT:lle. Lähteiden mukaan selvitys julkaistaan lähiaikoina, kun se on viimeistelty. Asioita täytyy vielä käydä läpi eri tahojen kanssa.

Ahvenanmaalainen Ålands Radio kertoi eilen, että ulkoministeriön selvitys on valmistunut ja että osia siitä saatettaisiin julkaista jo tänään perjantaina.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa. Selvityksessä käsitellään myös Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin asemaa.

Ålands Radio kertoi eilen, että selvityksen sisällöstä olisi kerrottu jo ahvenanmaalaisille päättäjille.

Yksi STT:n lähteistä painottaa, että kyseessä on nimenomaan oikeudellinen selvitys, eikä se sisällä toimenpide-ehdotuksia. Ahvenanmaan demilitarisointia sitovat kansainväliset sopimukset ja tilanteen muuttaminen olisi lähteen mukaan juridisesti vaikeaa. Lähde muistuttaa myös, että Suomi ei ole ainoa toimija asiassa.

Yle kertoi kuukausi sitten, että ulkoministeriössä olisi päädytty siihen, että Suomen ei kannata yrittää purkaa Ahvenanmaan demilitarisointia eikä lakkauttaa Maarianhaminassa sijaitsevaa Venäjän konsulaattia.

Presidentti Sauli Niinistö vierailee Ahvenanmaalla perjantaina ja avaa Ahvenanmaan maakuntapäivien istuntokauden. Lisäksi hän keskustelee maakunnan edustajien kanssa Ahvenanmaan ajankohtaisista asioista.

Niinistö pitää iltapäivällä lehdistötilaisuuden.

Niinistö on kertonut pyytäneensä selvitystä Venäjän Ahvenanmaan-konsulaatin oikeudellisesta statuksesta. Hänen mukaansa kysymys on laajempi ja pohdittavaksi tulee, kuinka asia liittyy sopimukseen Ahvenanmaan demilitarisoinnista. Hän on nostanut esille Pariisin vuoden 1947 rauhansopimuksen, jossa Ahvenanmaan demilitarisointi vahvistettiin.

Konsulaatista käydyssä julkisessa keskustelussa Niinistö on sanonut olevan epävarmuutta siitä, kuinka vahvasti Venäjän konsulaatti liittyy sopimukseen Ahvenanmaan demilitarisoinnista.

Ahvenanmaan demilitarisaatio tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei lähtökohtaisesti ole sallittua, eikä siellä näin ollen ole varuskuntaa. Ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti Uudenmaan prikaatissa.

Demilitarisaation ohella Ahvenanmaa on valtiosopimuksella myös neutralisoitu, eli saaristo on konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella. Suomen velvollisuutena on siten sodassa puolustaa Ahvenanmaata ja pitää se konfliktin ulkopuolella.

Suomi ei voi kuitenkaan harjoitella Ahvenanmaan puolustusta paikan päällä, sillä sotaharjoitukset alueella eivät ole sallittuja. Suomen ilmavoimien ylilennot ovat sallittuja, mutta niiden koneet eivät saa laskeutua Ahvenanmaalle muutoin kuin hätätilanteessa.

Ahvenanmaan asemaan liittyy useita päällekkäisiä kansainvälisiä sopimuksia. Ahvenanmaan nykyinen asema on jäänyt historiaan harvinaisena Kansainliiton onnistuneena päätöksenä. YK:n edeltäjäjärjestö jäi historiaan pitkälti epäonnistuneena hankkeena, koska se epäonnistui toisen maailmansodan estämisessä.

Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 Ahvenanmaan edustajat päättivät vaatia maakunnan liittämistä Ruotsiin. Suomi hylkäsi vaatimukset, ja eduskunta yritti ratkaista ongelman säätämällä lain Ahvenanmaan itsehallinnosta vuonna 1920.

Ahvenanmaalaiset kieltäytyivät, ja koska kysymys näytti johtavan konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä, se saatettiin äskettäin perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Vuonna 1921 Kansainliitto myönsi Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden.

Demilitarisaatio juontaa juurensa tätäkin syvemmällle historiaan, sillä siitä päätettiin jo vuonna 1856 Krimin sodan päättäneissä Pariisin rauhanneuvotteluissa.

Kun Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen vuonna 1921, vuoden 1856 demilitarisointi vahvistettiin. Niin sanottu Ahvenanmaasopimus tehtiin lokakuussa 1921. Demilitarisointi vahvistettiin 1947 Pariisin rauhansopimuksella.

Maarianhaminassa toimivan Venäjän konsulaatin oikeudellinen asema perustuu vuonna 1940 Neuvostoliiton kanssa solmittuun sopimukseen. Sen mukaan naapurimaalla on oikeus valvoa, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittamattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan.

Tuolloin Neuvostoliiton intressinä oli juuri päättyneen talvisodan jälkeen ja käynnissä olleen toisen maailmansodan melskeissä saada sananvalta siihen, mitä sotilasstrategisesti tärkeällä Pohjois-Itämeren saarella tapahtuu.

Jatkosodassa Suomi linnoitti Ahvenanmaan, mutta Suomen hävittyä Neuvostoliitolle sota ei lopulta tuonut muutosta konsulaatin juridiseen asemaan.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä peri Maarianhaminan konsulaatin, eikä Suomi tuolloin ryhtynyt haastamaan sen asemaa.