Uusia koteja linnuille ja ihmisille
IITTI (MT)
Linnunpönttötalkoot järjestettiin kylän yhteisenä tempauksena.
Kyläläiset nappasivat idean rivitalojen rakentajalta, joka lahjoitti ja esivalmisteli nikkaroitavan puumateriaalin.
”Kylä ajaa tietenkin omia tavoitteitaan. Minulla on kautta rantain mielessä asuntojen myynti”, riihimäkeläinen rakentaja Esko Keränen kertoo.
Koululaiset nikkaroivat rivitalotyömaalla 250 uutta kotia linnuille yhdessä seniorien kanssa. Nikkarointia jatkettiin lauantaina kyläasumisen yleisötapahtumassa.
”Kun rakennusmiehet rakentavat asuntoja kylään muuttaville ihmisille, me rakensimme asuntoja linnuille. Hauska idea sopii luonnonsuojelullisestikin hyvin koululle”, rehtori Jussi Mentu sanoo.
Rehtorin mielestä on luonnollista, että koulu osallistuu kylän yhteisiin pyrkimyksiin. ”Kylää markkinoidaan lapsiperheille asuinympäristönä, jossa koulu on hyvin tärkeä palvelu.”
Koulussa opiskelee nelisenkymmentä alakoululaista. Samaan opinahjoon on yhdistetty myös päivähoito, esiopetus ja erityisopetus.
”Kaikki lapset hoidetaan täällä. Kenenkään ei tarvitse liikkua kauemmas ennen yläkoulua.”
Uhkaa koulun lopettamisesta ei ole näköpiirissä toisin kuin kuntaliitosten mylläämän naapurikunnan Kouvolan kylissä. Oppilasmäärä on jopa hienoisessa nousussa.
”Kivaa vaihtelua”, sanoo vasaraa heiluttava kuudesluokkalainen Mikael Kakko, 12. Hän naputteli kokoon puoli tusinaa linnunpönttöä, joista ensimmäinen oli ”aika vaikea”.
Mikael ei kaipaa kyläkoulusta suurempiin ympyröihin. ”Koulussa on paljon tilaa. Aina saa apua, jos tarvitsee. En keksi mitään huonoja puolia.”
Oma koulu saakin Mikaelilta kouluarvosanan yhdeksän.
Täyden kympin koululleen antaa luokkatoveri Sanna Lehtinen.
”Koulumme on tosi ihana, turvallinen ja viihtyisä. Kaikki tuntevat toisensa. Ketään ei kiusata”, kolmen pöntön tekijä sanoo.
Puuha oli Sannalle tuttua, sillä hän on tehnyt aiemmin linnunpönttöjä kotona isän kanssa. Sannan isä, maanviljelijä Seppo Lehtinen oli pitelemässä tikkaita, kun koululaiset ripustivat pönttöjä puihin.
Lehtinen on yksi kylän arvostetuimmista puuhamiehistä. Mainetta on kasvattanut valtakunnan kylähullun titteli vuodelta 2009.
Halu toimia kylän yhteisen hyvän eteen juontaa juurensa omasta lapsuudesta.
”Lapsena olen nähnyt, mitä se naapuriapu on. Hyvien kylän miesten ansiosta selvittiin, kun isä kuoli ja äiti jäi lasten kanssa hoitamaan karjaa. Ihmiset eivät auttaneet rahasta vaan rakkaudesta.”
”Minulla on pelissä koko elämä”, kuuden lapsen isä pohtii. Kaksi lapsista käy kylän koulua ja kaksi on varttumassa kohti koulun penkkiä.
Koululaisten tukijoukkoihin osallistui kymmenkunta kylän aikuista. Mukana oli myös kylän vanhimmaksi nimetty monitoimimies Aimo Pekkola.
”Oli kiva laittaa pönttöjä puihin temperamenttisten muksujen kanssa. Tulevina vuosina sitten puhdistetaan niitä yhdessä.”
Kylän vireys piilee Pekkolan mielestä ideoista innostuvissa vetäjissä. ”Kun on yksikin kova vetäjä, porukka lähtee mukaan.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
