
Vetyperoksidilaitteella voisi puhdistaa lintuinfluenssan saastuttamia sisätiloja – ”Käsittely ei poista ongelman syitä vaan seuraukset”
Rautalammilla asuva Juho Jauhiainen on yhteistyössä VTT:n kanssa kehittänyt menetelmän, jossa käytetään vetyperoksidia haitallisten eliöiden hävittämiseen.
Juha Jauhiainen korostaa asianmukaista suojautumista. Kun 50-prosenttista vetyperoksidia käsitellään, hengityssuojaimena on käytettävä PA1-kaasusuodatinta. Kuva: Visa VilkunaRautalammilla toimivan Kiinteistötekniikka Ykkösen Juha Jauhiainen on huoltanut jätevesipuhdistamoja jo 16 vuotta. Tämän ohella yritys on tehnyt tuholaistorjuntaa ja erikoispuhdistusta kaiken kokoisiin tiloihin.
Jauhiainen kertoo, että niin pienemmissä kuin suuremmissakin kohteissa esiintyy tarvetta puhdistaa tilat erittäin perusteellisesti kaikista mahdollisista ongelmien aiheuttajista. Jo 1980-luvulla USA:ssa kehitetty vetyperoksidikaasutus on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi saattaa tilat terveydellisessä mielessä hyvään kuntoon.
”Desinfioinnilla vähennetään ei-toivottuja eliöitä pinnoilta, mutta vetyperoksidikaasutus on dekontaminaatiota, jolla haitalliset eliöt poistetaan kokonaan. Kaasu tunkeutuu kaikkiin tilassa oleviin sopukoihin nujertaen ikävät tunkeilijat”, Jauhiainen perustelee.
”Desinfioinnilla vähennetään ei-toivottuja eliöitä pinnoilta, mutta vetyperoksidikaasutus on dekontaminaatiota, jolla haitalliset eliöt poistetaan kokonaan.”
Kuivakaasutuksessa pinnoille ei tule ollenkaan kosteutta, mikä saattaisi toimia kasvualustana mikrobeille ja hankaloittaisi tilojen käyttöä käsittelyn jälkeen. Kaasu tuhoaa ongelmaeliöt myös huoneilmasta, mihin pyyhinnällä ja pesulla ei pystytä.
Vetyperoksidi (H2O2) on vedyn oksidi. Vetyperoksidi on voimakkaasti hapettava aine, jota käytetään puhdistuksissa melko yleisesti. Sen etuna voidaan pitää ympäristöystävällisyyttä, sillä se hajoaa varsin pian vedeksi ja hapeksi.
Kaasutuksessa käytettävä kannettava, pieni laite on kehitetty kokonaan Suomessa. Jauhiainen kertoo, että puhdistusmenetelmää ja itse laitetta on kehitetty yhdessä VTT:n kanssa kaikenlaisten mikrobien, bakteerien ja itiöiden myrkyttömään tuhoamiseen.
Kiinteistötekniikka Ykkönen toimittaa puhdistuksen jälkeen kirjallisen raportin, jossa on tiedot käytetyn kaasun pitoisuudesta, käytetystä ajasta, ilmankosteudesta, lämpötilasta ja lopputuloksista. Vetyperoksidikaasutus ei poista kaikkia hajuja, minkä takia otsonointikäsittely hajujen poistamiseksi voi joskus olla paikallaan.
"Kannattaa muistaa, että vetyperoksidikäsittely ei poista ongelman syitä vaan niiden seuraukset. Ensin on poistettava ongelman aiheuttanut syy huolellisesti ja kun se on poistettu, vasta sen jälkeen tilat kannattaa dekontaminoida”, Jauhiainen muistuttaa.
Vetyperoksidikäsittely on turvallinen rakenteille, sillä kaasu ei vioita herkkiäkään laitteita tai pintoja. Esimerkiksi tietokoneet ja muu elektroniikka voivat ongelmitta olla paikoillaan käsiteltävässä tilassa. Hometalojen kohdalla itse taloa ei aina pystytä järkevin kustannuksin pelastamaan, mutta arvokas irtaimisto on mahdollista puhdistaa vetyperoksidikaasulla. Jauhiaisen mukaan tästä on maassamme useita hyviä esimerkkejä.
Kuopiolaisen yrityksen valmistama Cleamix VCS 100 -vetyperoksidin kaasutuslaitteisto on näppärästi mukana kuljetettavassa laukussa. Kuva: Visa VilkunaPuhdistettavalle tilalle on vaatimuksena tiiviys, jotta kaasu pysyisi tarvittavan ajan käsiteltävässä tilassa. Toinen vaatimus on se, että tilan on oltava siisti. Vaikka kaasu tunkeutuukin huokoisiin aineisiin, paksuun lika- ja pölykerrokseen se ei tarvittavalla voimalla kykene pureutumaan. Esimerkiksi vasta ilmanvaihtokanavien nuohouksen jälkeen kaasukäsittely pystyy nitistämään mahdolliset haitalliset eliöt putkistosta.
Jauhiaisen mukaan käsittelyaika ja kustannukset ovat aina tapauskohtaisia. Isompaan kohteeseen tarvitaan kenties useampia laitteita. Toisaalta kohde voidaan myös osastoida, jolloin käsittely suoritetaan useammassa erässä. Kaikissa tapauksissa värittömän kaasun kierto varmistetaan erillisillä tuulettimilla, jotka kierrättävät kaasua taatusti joka paikkaan käsiteltävässä tilassa. Ympäri käsiteltävää tilaa kiinnitetyt indikaattoriteipit kertovat armottomasti sen, onko kaasu taatusti levinnyt joka paikkaan. Myös näytteiden otto on mahdollista tehdä käsittelyn jälkeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








