Talouskasvun näkymät kehnot jo vuoden päästä – tutkimus, koulutus, maahanmuutto ja julkisen talouden menokuri tarpeen

Energian, lannoitteiden, sahatavaran ja ruuan hinnat ovat olleet nousussa, mikä on kiihdyttänyt inflaatiota. Ensi vuonna inflaation uskotaan alentuvan taas parin prosentin tuntumaan. Keskuspankit tukevat talouskasvua ja parin prosentin inflaatiotavoitetta elvytyksellä edelleen. Kuva: Päivi Sivonen, Pasi Leino, Kari Salonen, Johannes Tervo

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat selvästi aiempia vuosikymmeniä heikommat, ja uudistuksia tarvitaan, Suomen Pankki paalutti viime viikolla. Talouskasvu jää tulevien 20 vuoden aikana 1,2 prosenttiin vuodessa.

Valtiovarainministeriö (VM) jatkoi maanantaina samalla linjalla. Kansantuotteen kasvu putoaa 1,5 prosenttiin vuonna 2023 ja heikkenee siitä eteenpäin edelleen, vuosien 2025 ja 2026 kasvu jää vain 1,2 prosenttiin.

Kun julkinen talous on alijäämäinen, rahaa ei riitä esimerkiksi kansalaisten hoivaan tai opetukseen. VM:n ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan Suomelta vaaditaan etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja, mittavia yksityisiä investointeja ja julkisen talouden tehostamista.

Pankkien arviot ovat Suomen Pankin ja VM:n kanssa samansuuntaisia pitkän ajan kasvusta. Tänä ja ensi vuonna talous kasvaa kohtalaisen kovaa, kun toivutaan koronakuopasta. Sen jälkeen Suomen rakenteelliset ongelmat alkavat taas painaa. Suomen erikoisongelma on kilpailijamaita nopeampi ikääntyminen, suuret ikäluokat alkavat vaatia entistä enemmän hoivaa.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan Suomen väkiluku pienenee ja työn tuottavuuden kasvu hidastuu. Rehn on huolissaan inhimillisen pääoman vähentymisestä Suomessa 2040-luvulla.

Kasvua voidaan tukea koulutuksella, työllistymisen kannustimilla ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla, hän arvioi Euro&Talous- lehdessä. Koulutetun työperäisen maahanmuuton lisääminen kasvattaisi inhimillistä pääomaa kotoperäisiä politiikkatoimia nopeammin.

Julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen. Sen saamiseksi kestävälle pohjalle tulisi käydä seikkaperäisesti läpi, mistä julkisista menoista voidaan säästää. Siksi tulisi laatia kutakin menoerää kriittisesti tarkasteleva menokartoitus esimerkiksi valtiovarainministeriön tai riippumattoman tahon johdolla, Rehn esittää.

Ruotsissa kartoitus on jo käytössä. Siellä järjestelmä sisältää julkisen talouden tasapainoon ja velkaan liittyvät selkeät numerotavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat hallituksen selontekovelvoitteet.

Menokuria vaatii myös OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. ”Talous on nyt kohtalaisessa nousussa, joten 3–5 vuoden menokurilla olisi mahdollisuus saada julkinen talous kuntoon. Silloin yritysten ei tarvitsisi pelätä, että niille tulee uusia rasitteita.”

Menokurin ohella Heiskanen ehdottaa panostamista osaamiseen eli koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä, mitkä nostaisivat talouden kasvua.

OP:n mukaan viiden vuoden tähtäimellä Suomen kasvu jää alle 1,5 prosentin vuodessa, mikä ei kuitenkaan ole aivan huono, koska se tulee lähes kokonaan tuottavuuden kasvusta. Työvoiman määrän Heiskanen ei usko Suomessa paljon lisääntyvän.

Suomessa on Heiskasen mukaan pitkään toimineiden vahvojen metsä- ja konepajateollisuuden lisäksi myös uusia vahvoja aloja, esimerkiksi tietotekniset palvelut.

Ruotsi kasvoi viime vuosikymmenellä paljon Suomea nopeammin, tosin kasvu tasoittui vuoden 2015 jälkeen.

Työllisyyden parantamiseksi ja työvoimapulan helpottamiseksi tarvittaisiin myös poliittisia toimia työllisyyden nostamiseksi. Ne eivät kuitenkaan ole Heiskasen mukaan poliittisesti helppoja, koska silloin joudutaan puuttumaan palkansaajien etuuksiin.

Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että talouden kasvuvauhti on lähivuosina melko hidas. ”Talouden kasvukattoa voidaan nostaa investoinneilla automaatioon, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin sekä vauhdittamalla työperäistä maahanmuuttoa, mutta kasvuvauhdin rakenteellinen hidastuminen näyttää liki varmalta.”