Korona teki etätyöstä arkea ja aiheutti tarpeen verkkopalvelujen päivitykseen

Kun perheen molemmat vanhemmat tekivät etätyötä kotona ja kolme lasta kävivät samaan aikaan koulua verkon kautta, verkon käyttöaste kasvoi. Kuva: Riitta Mustonen

Elisa kertoi kesäkuun alussa joka kolmannen yli 50 hengen yrityksen suunnittelevan nettiyhteyden nopeuden nostamista. Joka kymmenes yritys puolestaan harkitsi 5G-yhteyteen päivittämistä.

Suuret yhtiöt ovat panostaneet korona-aikana ennen kaikkea etäyhteyksiin ja videoneuvotteluihin, julkinen ja kolmas sektori myös pilvipalveluihin. Joka kolmas yritys on puolestaan alkanut kehittää uusia digitaalisuutta hyödyntäviä palveluja.

Elisa teetti toukokuussa Prior Konsultointi Oy:llä tutkimuksen, johon vastanneiden yritysten kokemukset etätyöstä ovat myönteisiä. Muun muassa Teams-palaverit on koettu jopa tehokkaammiksi kuin perinteiset palaverit. Lähes yhdeksän kymmenestä johtajasta arvioikin, että etätyö on ollut tuottavaa.

Telia taas on alkanut julkaista niin sanottua Liikkumisindeksiä. Sen perusteella verkkoliikenne kasvoi 20 prosenttia ja suomalaisten liikkuminen väheni 35 prosenttia maalis-huhtikuussa koulujen sulkeuduttua ja suomalaisten siirryttyä suurin joukoin etätyöskentelyyn.

Timo Saxén Telian viestinnästä sanoo, että datakäytön ”piikki” illalla kello 20-22 säilyi epidemiarajoitusten aikana, mutta päiväkäyttö lisääntyi.

Kun korona-rajoituksia nyt on alettu poistaa, datan käyttö on jo palautunut lähelle normaalitasoa. Merkittävin muutos tapahtui koulujen avattua ovensa toukokuun puolivälissä.

Puheluliikenteen määrä kasvoi maaliskuussa normaalitilanteeseen verrattuna noin 35 prosenttia puheluiden määrän ja keston kasvun myötä. Mobiiliverkossa oli Saxénin mukaan paikallisesti ahtautta, mutta verkot kestivät hyvin.

”Laajakaistaliittymien määrä kasvoi jonkin verran huhtikuun alussa, mutta sitäkin enemmän ihmiset päivittivät mobiililaajakaistojaan uudempiin versioihin”, Saxén sanoo.

Sodankylän valokuituyhteyksistä vastaavan Tähtikuitu Oy:n toimitusjohtaja Jussi Rantamo sanoo, ettei koronaepidemia suoraan vaikuttanut liittymien määrän kasvuun, välillisesti kylläkin.

”Tilanne tuli ikään kuin puskista. Talvella oli paljon lunta emmekä olisi edes pystyneet tuolloin toimittamaan uusia liittymiä”, hän sanoo.

Verkon käyttöaste Tähtikuidullakin sen sijaan kasvoi, Rantamon mukaan jopa 20 prosenttia.

”Kun perheen molemmat vanhemmat tekivät etätyötä kotona ja kolme lasta kävivät samaan aikaan koulua verkon kautta, verkon käyttöaste kasvoi”, hän kuvaa esimerkkiperheen avulla tilannetta.

Sama ilmiö havaittiin Rantamon mukaan myös muissa seutuverkoissa.

Nyt korona-kriisin hellitettyä yhteydenottoja sen sijaan on Rantamon mukaan tullut.

”Kun koko perhe on ollut pelkän mobiili- tai hybridiliittymän varassa, on havaittu, ettei kapasiteetti riitä ja sitä halutaan lisää”, hän kertoo.

Mobiiliverkon maksimi siirtoteho on 150 Mt ja esimerkiksi pilvipalvelut, Teams ja Skype vaativat kaistaa ulospäin. Kuituverkkomiehenä Rantamo luonnollisesti markkinoi valokuitua vaihtoehdoksi mobiiliverkolle ja sanoo valokuitumarkkinoiden olevan piristymässä, ”vaikka 5G punkee joka paikkaan”.

”Telia ja Capman esimerkiksi perustivat Valokuituinen-yrityksen tavoitteenaan rakentaa 300 000 uutta valokuituliittymää. Infrasijoittaja DIF Capital Partnersin ja suomalaisen Cinian yhteisyritys Adola puolestaan markkinoi Täyskuitu-tuotetta”, Rantamo havainnollistaa.

Myös Adolan suunnitelmissa on rakentaa valokuituverkkoa ja tarjota huippunopeita internetyhteyksiä sadoilletuhansille kuluttajille ja yrityksille alueilla, joilla nopeiden ja luotettavien yhteyksien saatavuus on tällä hetkellä yrityksen mukaan heikko.

”Koska noissa hankkeissa asialla ovat ’isot pojat’, se kielii siitä, ettemme mekään ole hakoteillä, Rantamo uskoo.

Suupohjassa ja Pohjois-Satakunnassa toimivan Suupohjan Seutuverkon (Sunet) toimitusjohtaja Aatu Samppalan kokemus vahvistaa sanomaa.

”Koronan aikana nähtiin kysyntäpiikki. Ihmiset halusivat parempia yhteyksiä”, hän kertoo.

Myös Sunetin verkossa kokonaiskuormitus nousi aluksi selvästi. Kun videotoistopalvelut heikensivät yhteyksien laatua, kuormitus kuitenkin Samppalan mukaan laski epidemian alkuaikoihin verrattuna.

”Liikennöinnissä on normaaliaikana merkittävä ero päivä- ja iltakäytössä. Koronan aikana päiväkäyttö nousi selvästi”, Samppalakin havainnollistaa etätyön ja -koulunkäynnin vaikutuksia liikennöintiin.

”Tämä kaikki muistutti meitä, kuinka tärkeitä palveluja tarjoamme. Otamme opiksemme ja yritämme löytää uusia toimintatapoja ja mietimme, mitä nyt opiksi saamastamme kannattaa kiikuttaa mukana”, Telian Saxén tiivistää.