Arkkipiispa Tapio Luoma puhuu nyt syksyn kuumasta puheenaiheesta: "Joulujuhliin liittyy suuria kulttuurisia merkityksiä, joita ei pitäisi vähätellä"

Kärjekkäät ilmaisut ja väärinymmärrykset johtuvat arkkipiispa Tapio Luoman mielestä siitä, että Suomessa ei ole totuttu keskustelemaan luontevasti uskonnollisista kysymyksistä. Kuva: Maija Partanen

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan Suomessa on vaikea keskustella uskonnollisista kysymyksistä luontevasti. Tämä on yksi keskeinen johtopäätös, minkä arkkipiispa on tehnyt loppusyksyn joulukirkko-kohusta.

Luoma myöntää, että uskonto voi olla hankala keskustelunaihe, koska siinä tullaan ihmisen syvän vakaumuksen ja omantunnon alueelle.

"Kysymys Jumalasta, kysymys, onko olemassa muuta todellisuutta kuin se, mitä hahmotamme viiden aistin avulla. Ne ovat erittäin isoja ja tärkeitä asioita, joita ihmiset ovat pohtineet kautta aikain. Uskonnollisuutta ei pidä sysätä syrjään sillä perusteella, että se vaikuttaa jotenkin epärationaaliselta ja aikansaeläneeltä", Luoma sanoo.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi marraskuun alussa, että peruskoulun joulu- tai muuta lukukauden päättäjäisjuhlaa ei pitäisi järjestää kirkossa. Ratkaisusta lähti liikkeelle kärjekäs yhteiskunnallinen keskustelu uskonnonvapaudesta ja kirkon asemasta yhteiskunnassa.

Luoman mukaan koko suomalainen yhteiskunta kantaa mukanaan pitkiä uskonnollisia merkityksiä ja symboleita. Hän ottaa esimerkiksi vuosiluvun kirjoittamisen muodossa 2019, mikä on suora viittaus joulun tapahtumiin ja Jeesuksen syntymään.

"Keskustelun taustalla näyttää olevan ajatus siitä, että uskonto ei voisi olla läsnä julkisessa tilassa, yhteiskunnallisessa elämässä tai politiikassa. En usko, että sellaiseen todellisuuteen koskaan päädytään, koska uskonto vaikuttaa aina."

Tapio Luoman mukaan kristillisiä aineksia sisältäviin joulujuhliin liittyy suuria kulttuurisia merkityksiä, joita ei pitäisi vähätellä. Hänestä kaikkien suomalaisten olisi tärkeä olla tietoisia maansa kristillisestä perinteestä, riippumatta kunkin yksilön vakaumuksesta.

"Miksi esimerkiksi juuri ne maat, joissa on ollut vuosisatojen ajan vahva luterilainen kirkko, ovat pohjoismaisia hyvinvointivaltioita."

Arkkipiispa Tapio Luoma näkee myös myönteisiä puolia joulujuhla-keskustelussa. Se on paljastanut, miten syvästi kysymys uskonnosta, Jumalasta ja tuonpuoleisesta elää suomalaisissa ihmisissä.

Kärjekkäät ilmaisut ja väärinymmärrykset johtuvat arkkipiispan mielestä siitä, että Suomessa ei ole totuttu keskustelemaan luontevasti uskonnollisista kysymyksistä.

Hän toivoo, että ihmiset voisivat rauhallisesti ja toisiaan kuunnelleen pohtia, miksi uskonto on toisille valtavan tärkeä asia ja miksi jotkut haluavat vastustaa kaikkea, mikä liittyy uskontoon.

"Keskustelu uskonnosta typistyy helposti vain juridiseksi kädenväännöksi esimerkiksi jonkin tilan käytöstä. Taustalla on kuitenkin nimenomaan kysymys siitä, mikä on uskonnon merkitys ja millä tavalla uskonto voisi myönteisesti vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa", Luoma sanoo.

Arkkipiispan mukaan koulukirkko-keskustelu oli tärkeä, koska se nosti esiin uskonnonvapauden vahvan aseman suomalaisessa yhteiskunnassa ja ylipäätänsä länsimaisissa demokratioissa. Luoma korostaa, että uskonnonvapaus on luovuttamaton arvo ja keskeinen ihmisoikeus.

Suomen perustuslain pykälässä 11 säädetään uskonnon ja omantunnon vapaudesta, ja se määritellään laissa ennen sananvapautta. Perustuslakiin on kirjattu oikeus ja vapaus uskoa, ja tietysti olla myös uskomatta.

"Uskonnonvapaudessa on kysymys mielipiteenvapaudesta. Jos sananvapautta käyttää väärin, siitä seuraa sanktioita, mutta vain diktatuureissa vangitaan ihmisiä mielipiteidensä takia", Luoma pohtii.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat rohkaisevat kasvattajia kouluissa ja päiväkodeissa pitämään esillä kulttuuriperintöä. Piispat lähettivät aiheesta yhteisen kannanoton itsenäisyyspäivän alla.

Piispojen mukaan julkisessa keskustelussa on syntynyt käsitys, että koulun yhteisiä juhlia ei voi järjestää kirkossa. Piispat toivovat, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa asiaan kantaa.

"Kirkot palvelevat paitsi seurakuntien jumalanpalvelustiloina myös kokoontumispaikkoina erilaisissa tilanteissa. Ne ovat osa suomalaista kulttuuriomaisuutta ja kansallismaisemaa. Niitä vaalitaan monenlaista yhteistä käyttöä varten", piispat kirjoittavat kannanotossaan.