Yhteistyö antaa pontta vaikuttamiseen
Maaseudun kehitysverkoston, Agricordin, toimitusjohtaja Ignace Coussement iloitsee siitä vahvistumisesta, jota ammatillinen yhteistyö antaa kehitysmaiden maaseudun ihmisille.
Poliittinen ja taloudellinen tasapaino on elinkeinojen kehittymisen perusta. Mutta viljelijät ja pienyrittäjät tarvitsevat myös neuvotteluvoimaa tuotteidensa markkinointiin ja toisaalta yhteishankintojen tuomia parempia toimitusehtoja.
”Monessa demokratialtaan nuoressa maassa antaa kummasti uskottavuutta, kun voit osoittaa olevasi etujärjestön vaaleilla valittu luottamushenkilö. Kun vielä pystyt näyttämään, että järjestölläsi on yhteistyötä muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa, se lisää vaikutusta”, Coussement sanoo.
”Hyvä hallinto ei ole vain lainsäätäjän viisautta vaan ennen kaikkea sitä, miten lakeja sovelletaan käytäntöön.”
Hän piipahti Helsingissä MTK:n ja suomalaisen kehitysjärjestön FFD:n vieraana lokakuussa paluumatkallaan Burmasta (entinen Myanmar).
”En ollut uskoa, miten nopeasti viljelijöiden ja muiden elinkeinojen järjestäytyminen on edennyt”, hän viittaa maan vähittäiseen avautumiseen, joka alkoi pari vuotta sitten.
Agricord onkin seuraavaksi aloittamassa Burmassa kaksivuotista kehityshanketta maaseudun työväkeä ja pienviljelijöitä edustavan etujärjestön kanssa. Myös Suomessa ulkoministeriö valmistelee kahdenvälisen kehitysavun aloittamista Burmassa.
Agricordin keskeinen ajatus on viedä perheviljelijöiden ja maaseudun muiden asiantuntijoiden osaamista köyhiin maihin. Tähän mennessä hankkeita on 14 kehitysmaassa.
”Tämä ei siis ole vain poliittista puhetta vaan mitä suurimmassa määrin käytännön tekoja, kansainvälistä solidaarisuutta parhaimmillaan”, Coussement innostuu.
Maa- ja metsätalous ovat tunnetusti useissa kehitysmaissa edelleen tärkein työllistäjä, koska suurin osa väestöä asuu maaseudulla. ”Sitä myös harjoitetaan usein niin, kuin sitä on aina tehty, jolloin se on hengissä säilymistä”, luonnehtii Tiina Huvio, Agricordiin kuuluvan suomalaisen kehitysjärjestön, FFD:n, koordinaattori.
Väestön kasvaessa ja ympäristöön liittyvien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen tuoman kuivuuden lisääntyessä pienimuotoinen viljely perinteisin menetelmin on enemmän köyhyysloukku kuin varsinaista elinkeinotoimintaa.
”Jotta asioita voidaan tehdä uudella tavalla, edellytetään ajattelun muutosta. Ihmisten rohkaistuminen vie aikaa”, Huvio sanoo.
Hankkeita toteuttavat paikalliset tuottajien ja yrittäjien ryhmät ulkomaisen kummijärjestön tuella. Sosiaalinen ja ammatillinen järjestäytyminen ovat keskeinen osa prosessia.
”Suomalaiset kummit auttavat kehitysmaan kollegoja katsomaan asioita uudesta vinkkelistä. Miettimään kenelle tuotteita voitaisiin myydä, miten toimintaa voitaisiin kehittää ja mitä pitää vaatia hallinnolta.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
