Mistä rahat talousvaikeuksissa kärsiville kunnille? "Jos 0,7 hoitajan suosituksesta tehdään sitova, lisäkustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa vuodessa"

Työvoiman saatavuus on hoiva-alalla suuri ongelma. Kuva: Terhi Torikka

Esperi Caren ja Attendon yksityisissä hoivakodeissa on paljastunut vakavia väärinkäytöksiä ja vanhustenhoidon tilaa on taas vatkattu poliittisissa keskusteluissa. Vasemmisto moittii voittoa tavoittelevia "pörriäisiä", kokoomus moittii kilpailutus- ja valvontakyvyttömiä kuntia.

Oppositio, keskusta ja siniset esittävät ratkaisuksi hoivakotien hoitajamäärän kirjaamista lakiin. Tällä hetkellä asiasta on voimassa suositus, 0,5 hoitajaa per vanhus.

Ne yksityiset hoivayhtiöt, joista on paljastunut väärinkäytöksiä, ovat luvanneet sopimuksissaan noudattaa suositusta. Tilastoja on paikattu haamuhoitajilla.

Sitovuuden lisäksi hoitajamäärä halutaan nyt nostaa 0,7:n.

Vanhusten hoidontarpeen kasvu on 2010-luvulla osattu ennustaa jo 30 vuotta sitten, Hyvinvointiala Hali Ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas muistuttaa. Asiaan on puututtava ja hoitoa tarjottava enemmän, mutta myös taloudellisia resursseja.

"Vaalien alla poliitikot lupaavat mielellään kaikenlaista, mutta äänestäjän on hyvä kysyä, mistä rahat lupauksiin otetaan. Muutama vuosi sitten laskettiin, että jos 0,7 hoitajan suosituksesta tehdään sitova, lisäkustannukset ovat noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Tänään se tarkoittaisi noin 300 miljoonaa euroa."

Rajakankaan mielestä pitäisi puhua hyvästä ja huonosta hoivasta. ”Hyvän julkisen" ja "pahan yksityisen" asettaminen vastakkain on absurdia: kunnallinen hoito on kalliimpaa kuin yksityinen ja siksi kunnat ulkoistavat.

Kuudessa Suomen suurimmassa kaupungissa kunnallinen hoitopaikka maksaa keskimäärin 172 euroa vuorokaudessa, ostopalvelu maksaa 125 euroa vuorokaudessa.

"Nyt on tärkeää parantaa kuntien hankintaosaamista ja kustannusvertailujen avoimuutta. Usein kunnat kilpailuttavat käänteisesti, eli määräävät ennalta, mitä hoito saa maksaa. 150 euron hoitoa ei voi ostaa 120 eurolla", Rajakangas toteaa.

Kuntien oma tehokkuus on ollut jo pitkään laskussa. Yksityiset yritykset ja säätiöt vastaavat jo yli puolesta tehostetun palveluasumisen tuotannosta.

"Ei myöskään ole realismia, että kunnat voisivat tuottaa kaikki vanhushuollon palvelut. Tällä hetkellä hoitokotipaikkoja on todella vaikea saada", Rajakangas kertoo.

"Tapahtuu absurdia pompottelua, jossa tuettua asumista kaipaava vanhus kiertää kodin ja terveyskeskuksen väliä, mutta hänelle ei saada hoitokotipaikkaa, koska hän ei täytä kunnan kriteerejä siihen."

"Haluaisimme ohjata keskustelua hoitoisuuteen, eli jokaisen henkilökohtaisiin tarpeisiin. Lakiin kirjatutkaan asiat eivät auta mitään, jos valvonta ei ole kunnossa. Sote tarjoaisi palveluiden järjestäjälle ja valvonnasta vastaavalle leveämmät hartiat. Asiakas voisi myös vaihtaa palveluntarjoajaa niin halutessaan."

Läpinäkyvyyttä on lisättävä, Rajakangas linjaa.

"Sekä hoitajien että hoiva-asiakkaiden omaisten palaute on hyvin arvokasta. Sote mahdollistaisi myös hoivakotien tietojen avaamisen tarkkaan netissä, niin että niitä voisi aidosti vertailla."

"On kuitenkin muistettava, että Suomessa on lähes tuhat yksityistä hoivayksikköä, joista muutaman kymmenen toiminnassa on paljastunut väärinkäytöksiä – osalla niistä hyvin pieniä. Suurin osa hoitaa asiansa hyvin."

Työvoiman saatavuus on alalla jo nyt suuri ongelma. Itä- ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi sijaisten saaminen on vaikeaa.

"Maahanmuuton helpotus voi tarjota tähän ratkaisuja, mutta on tärkeää pitää huolta hoitajien palkkatasosta ja siitä, että koulutetut lähihoitajat ja sairaanhoitavat saavat keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja hoitoavustajien määrää lisätään."

Kun Rajakankaan oma isä sairastui yllättäen vakavasti, Rajakangasta ärsytti hänen mukanaan sairaalassa kärrätty paperipino, joka kasvoi ja kasvoi hoidon edetessä.

"Miten voi olla, ettei niitä tietoja saatu kirjattua järkevämmin digitaalisesti? Hoitokodeissa rutiinikirjaukset ruuista, juomista ja lääkkeistä kannattaisi tehdä suoraan sähköisesti esimerkiksi tablettiin. Digitalisaatio ja robotiikka on otettava alalla tehokkaasti käyttöön."

Entä kuka nostaisi kissan hoivakodin räsymatolle? Henkilökohtaisilla hoitosuhteilla, hoitokotien yhteisöllisyydellä ja ilmapiirillä on todella suuri merkitys vanhusten terveydelle ja hoitohenkilökunnan motivaatiolle.

Rajakankaan ystävän äidin hoitokodista kissa löytyy.

"Vanhustenhoidon laatu riippuu paljon muustakin kuin rahasta. Vanhankin ihmisen on saatava elää itsensä näköistä elämää. Turvallisen olon, kunnon ruuan, hygienian ja sairaanhoidon lisäksi on saatavilla oltava laadukkaita virikkeitä. Television päälle laittaminen ei ole sellainen."

Vanhuksien oikeuksia tukisi lakiin kirjatun hoitajamitoituksen sijaan paremmin jo pitkään valmistellun itsemääräämislain hyväksyminen. Siinä määritellään tarkkaan, kuinka esimerkiksi muistisairaan oikeuksia on kunnioitettava.

Tarkoitus oli, että laki olisi annettu eduskunnalle lokakuun alussa. Eteneminen on kuitenkin viivästynyt runsaiden lausuntojen ja valmistelijan puuttumisen takia.