Laulujoutsenia jo noin 10 000 pesivää paria
Suomessa pesii jo noin 10 000 paria laulujoutsenia. Tästä olettamuksesta lähtee lintujärjestö Birdlife Suomi, joka tänä vuonna arvioi kansallislintumme pesimäkannan. Kymmenen vuotta sitten päädyttiin 4 600–6 000 pesivään pariin.
Kuva: Sami KarppinenLaulujoutsen rauhoitettiin vuonna 1934, koska laji oli taantunut ankaran metsästyksen vuoksi. Vuonna 1949 joutsenia arvioitiin pesivän vain noin 15 paria Lapin ja Koillismaan syrjäisimmillä alueilla.
Muonion eläinlääkäri Yrjö Kokko nosti laulujoutsenen kansan tietoisuuteen kirjoittamalla kirjat Laulujoutsen (1950) ja Ne tulevat takaisin (1954). Teokset muokkasivat ihmisten asenteita joutsenille myönteisiksi.
Nykyisin laulujoutsen pesii koko Suomessa, pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle. Soilla ja metsälammilla pesinyt laulujoutsen on runsastumisensa myötä levittäytynyt myös karumpiin vesistöihin.
Pesivän parimäärän lisäksi Birdlife Suomi selvittää joutsenten tärkeimmät levähdys- ja ruokailualueet. Kasvava kanta tekee yhä suurempia vahinkoja viljelyksillä.
Tänä vuonna laulujoutsenten kevätmuutto alkoi poikkeuksellisen aikaisin, jo helmikuussa. Suomessa pesivät laulujoutsenet talvehtivat eteläisellä Itämerellä ja Pohjanmerellä.
Poikaset kuoriutuvat toukokuun lopulta alkaen ja varttuvat lentokykyisiksi noin kolmessa kuukaudessa. Poikueessa on tavallisesti 4–5 poikasta, suurimmissa jopa 11.
Syksyllä Suomessa saattaa olla 60 000, jopa 70 000 joutsenta, Birdlife Suomi kertoo kahden syksyn joutsenbongauksen perusteella.
Suomalaisen rengastusaineiston mukaan 63 prosenttia kuolleina löydetyistä laulujoutsenista on menehtynyt törmättyään sähkölankoihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
