huidunperä Sodan ja rauhan Härkätie
Kesä on nyt parhaimmillaan, meillä upeat kesämaisemat elettävänä. Ihmetellä sopiikin, miksi meiltä juuri nyt lähdetään lomailemaan kuuman Pariisin suurten väestömassojen pariin tai brittiläisen Lontoon liikenteen ahtauteen. Suomihan tarjoaa Euroopan upeinta luontoa koettavaksi!
Meillä on sitä paitsi rautatieverkon lisäksi hyvin hoidettu valtakunnallinen tieverkko, jota sopii nauttien ajaa vaihdellen 40–120 kilometrin tuntinopeudella.
On sitten vielä historiallisiakin teitä, jotka maisemineen kaikkineen ovat keskeisesti käytössämme. Muuan niistä on Hämeen Härkätie. Historiallinen, jo 1200-luvulta tuttu, härillä vuosisatoja ajettu tie toimii edelleen Turun ja Hämeenlinnan välisten yhteyksien ylläpitäjänä.
Se on sopiva väylä varsinkin suviseen aikaan myös niille, jotka muualta Suomesta tulevat maamme ensimmäiseen pää- ja yliopistokaupunkiin, nykyisin kulttuurikaupungiksi kutsuttuun Turkuun. Tutustumiskohteena toimii varsinkin 1200-luvulla aikaansaatu Tuomiokirkko siinä kuin Ruotsin vallan aikaan pystytetty Turun vanha linna.
Hämeen Härkätie on maamme vanhimpia yhä käytössä olevia teitä. Tosin on tiedossa, että nuoria ovat nämä Pohjoismaiden vanhimmat verrattuina muinaisen Rooman rakentamiin teihin.
Vanhinta lajissaan edustaa Rooman valtakunnan Via Appia, joka valmistui vuonna 312 ennen Kristusta. Rakennuttajana toimi silloisen maailmanvallan verotusta hoitava Appius Claudius, jolta tie sai nimensä.
Hämeen Härkätie syntyi meillä vasta 1200-luvun jälkipuoliskolla Ruotsin vallan täällä matkustavien virkamiesten ja maakunnan talonpoikien tarpeisiin. Turun ja sisämaan eli Hämeenlinnan välisten yhteyksien ylläpitäjänä 162 kilometrin pituinen tie mainitaan ensimmäisiä kertoja Kustaa Waasan sihteerin, suomalaissyntyisen Jaakko Teitin 1556 laatimassa tieluettelossa.
Härkätien on siis todettu olevan järjestyneen yhteiskuntamme vanhimpia instituutioita. Se lähti Turun tuomiokirkon kupeesta ja johti sieltä Savi- ja Paimionjokea seurailleen Varsinais-Suomen pitäjien ynnä Someron , Tammelan, Portaan ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Sieltä monen matkaajan matka jatkui jopa Viipuria kohti.
Härkätiestä tuli siten paitsi virkamiesten myös maakunnan talonpoikien välttämätön väylä, jolla nämä pääsivät myymään tilansa tuotteita Turkuun. Kotimainen kaunokirjallisuutemme on kuvannut, miten talonpojat myytävän tavaransa kanssa pysähtyivät ja paljastivat hartaina päänsä, kun Turun Tuomiokirkko oli ilmestynyt näkyviin.
Härkätie on ollut myös taistelujen tie. Härkätietä kulki Kaarle Herttuakin joukkoineen 1500-luvun lopulla taistellessaan täällä itselleen kuningas Sigismundilta tämän kruunua.
Kaarle nousi maihin Paimionlahdella, eteni Härkätiellä kahakoiden ja voitti sitten Sigismundin joukot. Taistelevat joukot tyhjensivät samalla maakunnan taloja muonasta ja tavarasta, ja niiden väet joutuivat maksamattomista veroista mieron tielle.
Kaarle selvisi voittajana, surmautti Sigismundille uskolliset joukot Turussa ja nousi valtaistuimelle.
Kun lehdistöä ei vielä ollut Härkätien tapahtumat välittyivät maailmalle kansanrunouden ja paikannimistön avulla. Kun häviävän osapuolen joukkoja syöstiin jokeen, kansa ryhtyi jokea nimittämään Ihmistenojaksi. Syntyi Vänskän mäkikin, joka tarkoitti häviön kärsineiden Sigismundin joukkojen asemia.
Pakaasi tuli seudulla paikannimenä käyttöön oltuaan taistelevien joukkojen kuormaston tyyssijana.
Vuoden 1599 sodan jälkeen Härkätietä liikkuivat monet väkivaltaiset sotajoukot raskain seuraamuksin. Koettiin Iso-viha ja Pikkuviha ja Suomen sota vuonna 1809.
Muistettakoon, että Härkätien on ollut silti myös rauhan tie. Sitä kulkivat paitsi talonpojat papit, opettajat ja kauppiaat.
Härkä oli ajan yleisin vetojuhta.
Vähitellen Härkätie alkoi palvella maaseudun niitä nuoriakin, jotka alkoivat etsiytyä Turun ”herrainkouluun”.
Härkätietä pitkin alkoi postikin kulkea vuodesta 1638 kerran viikossa. Kuljetuksesta huolehtivat ensin yksittäiset talot, joista usea edelleen kantaa Postin nimeä.
Tänään Härkätie toimii rauhallisena väylänä, ja Kylä-Huinala muistuttaa häränpään pienoiskuvan sopivissa tienkohdissa muistuttavan, että historiallinen tiehän tässä nyt parhaillaan toimii!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
