Viileys vienyt tuholaisriskiä

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 2.6. oli 147 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma oli jo 230 päiväastetta.

Kasvukausi on nyt noin kymmenen päivää jäljessä viime vuodesta.

Kevätviljojen kylvöjen myöhästyminen lisää kahukärpäsvioitusriskiä. Kahukärpäsiä on paikoin runsaasti. Alttiimpia kahukärpäsvioitukselle ovat kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet kaksilehtivaihetta.

Paikoin on havaittu ohrakirpan aiheuttamia vioituksia, mutta torjuntakynnys (yli puolet lehtialasta syöty) ei ole ylittynyt.

Syysruis alkaa tulla tähkälle, eikä kasvunsäätely ole enää mahdollista, syysvehnällä on lippulehti tulossa esille ja säätely on mahdollista.

Aikaisin kylvettyjen kevätviljojen rikkakasvien torjunta-aika lähestyy, pellolla on käyttävä tarkistamassa, mitkä rikkakasvit ovat taimettuneet.

Sateen ja poudan vaihtelu on suosinut lehtilaikkutautien etenemistä kaikilla viljoilla. Jo oraalle ehtineissä kasvustoissa näkyy siemenlevintäisten lehtilaikkutautien, lähinnä verkkolaikun, oireita. Näitä on edistänyt viileä sää ja hidas orastuminen.

Tarkkailuun perustuvassa torjunnassa on tärkeä huomioida suojan kestävyys mahdollisimman pitkälle.

Syysvehnällä vasta tähkälletulovaiheessa tehtävä torjunta riittää suojaamaan jyvien täyttymisvaiheen.

Kevätviljoilla on tarkkailu tarpeen rikkakasviruiskutusta suunniteltaessa.

Kirppoja on edelleen paikoin runsaasti ja tarkkailu on tarpeen sirkkalehtivaiheessa olevilla kevätöljykasveilla. Sään lämmetessä kirppavioituksia voi ilmetä nopeasti, varsinkin jos taimettuminen on hidasta tai epätasaista. Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin yksi kirppa sirkkataimea kohden tai jos 30 prosenttia sirkkalehtien pinta-alasta on syöty. Rapsikuoriaisten tarkkailu jatkuu myöhäisissä syysöljykasvikasvustoissa, jotka eivät vielä ole kukintavaiheessa.

Kevätöljykasvien rikkakasvien torjunta on tehtävä ennen taimettumista ja viimeistään rypsin tai rapsin 2–4-lehtiasteella, Aurea-rypsillä torjuntaikkuna on 6-lehtiasteelle asti. On huomattava, ettei Butisan valmisteita saa levittää viuhkasuuttimilla vesistöön rajoittuvilla pelloilla.

Kuminakoin toukkien tarkkailu on nyt ajankohtaista. Kuminakoin torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin kuminan ruusukeasteella ennen kuminan kukinnan alkamista.

Koska kuminan kehitys sekä kuminakoin lentohuipun ajoittuminen ja toukkien kuoriutumisajankohta voivat vaihdella alueittain, on toukkien lohkokohtainen tarkkailu etenkin kehittyvistä kukkavanoista tarpeen.

Kuminan rikkakasvien torjunta painottuu viljelyvuosien alkuun ennen satokausia.

Uusissa kuminakasvustoissa rikkakasvitorjunta on tehtävä ennen kuminan taimelle tuloa.

Härkäpavusta voi rikkakasveja torjua ennen viljelykasvin taimettumista, mutta taimettuneesta härkäpavusta kemiallinen rikkakasvien torjunta on mahdollista vain bentatsonivalmisteella.

Puolilehdettömien herneiden rikkakasvien torjunnassa on valinnanvaraa ja herbisidi on valittava rikkakasvilajiston mukaan.

Omenakääriäisen lento alkaa, kun myöhäisillan lämpötila on riittävän korkea, noin 15 astetta.

Feromonipyydysten saaliin perusteella arvioidaan vioitusriski ja torjuntatoimenpiteiden ajoitus. Valmisteesta riippuen käsittelyt ajoittuvat eri aikaan, joten sekä pyydysten että valmisteiden ohjeiden tarkka seuranta on tarpeen. Pikkuhedelmäkääriäisen lento on alkanut, mutta torjunta on vain harvoin tarpeen.

Jos kukinta on heikko tai pölytys vaillinaista, voi vioituksella olla merkitystä. Pihlajan kukinta on viivästynyt, mutta kukintoja on kuitenkin avautumassa monin paikoin ainakin kohtalaisesti, jolloin pihlajanmarjakoin torjunnan tarve on pienehkö.

Feromonipyydysten avulla voi seurata omenatarhaan siirtyvien pihlajanmarjakoiden runsautta.

Hedelmäpuupunkin kehitys on hidasta viileässä säässä, mutta tilannetta kannattaa kuitenkin seurata, jos talvehtinut kanta oli suuri.

Omenan kukinta on alkanut tai alkamassa ja rupitartunnan riski korkea. Vaarallista tulipoltetautia löytyi viime vuonna Ahvenanmaalta päärynäkasvustosta.

Jos tarha on perustettu ulkomaisilla taimilla, kannattaa myös Manner-Suomessa tarkkailla tautioireita kukista ja kehittyvistä versoista. Kirsikoilla voi esiintyä kukkia ja versoja ruskettavaa versotautia.

Mansikkakasvustot ovat paikoin kärsineet huomattavia vaurioita talven aikana. Tuhon syy saattaa olla syys- ja talvikauden märkyys ja siitä seurannut lahoaminen, mutta myös lohkolle levinnyt punamätä on saattanut tuhota juuristoa.

Punamädän ja märkyyden aiheuttamat oireet voivat olla keväällä samankaltaisia, eikä tautia voida varmuudella todeta silmävaraisesti. Mansikan kukinta etenee hitaasti viileässä. Harmaahomeen ja härmän torjunta on ajankohtaista kukinnan aikana.

Mansikalla vattukärsäkkäitä on toistaiseksi ollut vähän liikkeellä. Vioitukset lisääntyvät, kun lämpötila nousee. Karistusvatinäytteen avulla voi määrittää torjunnan tarvetta ja jo syntyneitä vioituksia.

Peltoluteista on toistaiseksi vähän havaintoja, mutta vioituksia syntyy kukinnan aikana. Myös ripsiäisiä on toistaiseksi kohtalaisen vähän, mutta tarkkailua kannattaa tehostaa sään lämmetessä.

Mansikkapunkin muninta on käynnissä ja petopunkkien levitys ajankohtaista.

Herukoiden kukinnan päätyttyä on hyvä tarkistaa karviaispistiäisten toukkien esiintyminen karviaisilla ja punaherukoilla. Runsas ensimmäinen sukupolvi kannattaa torjua, sillä seuraava sukupolvi voi syödä pensaat lehdettömiksi.

Myös karviaiskoisan vioitus alkaa vähitellen näkyä. Herukanrataspunkkia voi kukinnan jälkeen torjua rikkilannosruiskutuksin.

Herukoilla laikkutauteja voidaan torjua vielä heti kukinnan päätyttyä, härmää ja harmaahometta myös kukinnan aikana.

Vattukuoriaisista on toistaiseksi vain vähän havaintoja. Tarkkailupyydyksiä seurataan mieluummin päivittäin, nuppuihin ilmestyvät kolot osoittavat kuoriaisia olevan liikkeellä.

Muninta alkaa myöhemmin kukkien alkaessa avautua. Vattukärpäsen vioittamat maata kohti taipuvat uudet versot voi poimia pois ja hävittää kärpäskannan kasvun hillitsemiseksi. Vatunäkämäpunkin aiheuttamia oireita alkaa näkyä etenkin Glen Ample -lajikkeella. Punkkia voi ainakin jossain määrin torjua ennen kukinnan alkua lehtilannosrikillä.

LUONNONVARAKESKUS

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF