Velkataakka koskee myös maatiloja
Jaana Uolamo pohti työssäkäyviä äitejä ja kodin turvaa Maaseudun Tulevaisuudessa 6.5.
Sinänsä pohdinta on kokonaisuus, jonka voisi allekirjoittaa täysin, jos maailmassa kaikki olisi ilmaista tai vaihtoehtoisesti palkkataso noudattaisi amerikkalaista mallia.
Ajoittain keskusteluissa esiintyy sitä hyvinkin perusteltua näkemystä, jonka mukaan esimerkiksi lainakanta täytyisi ehdottomasti suhteuttaa maksajien tuloihin, toisin sanottuna halu rakentaa 500 000 euron kivitalo ei välttämättä kuuluisikaan toteutusmielessä kaikille perheille.
Vaatimatonkin koti maksaa nykyään huomattavia summia, ja pidän kotia yhtenä tärkeimmistä vakautta tuovista elementeistä lapsen elämässä.
Käytännössä monissa perheissä turvaudutaan lainalyhennysvapaisiin kausiin, jolloin lainoista maksetaan vain korot, perustuen toisen vanhemman alentuneeseen maksukykyyn eli esimerkiksi äitiys- tai hoitovapaaseen.
Lainalyhennysvapaita vuosiakin on vain rajoitettu määrä, ja niiden jälkeen on vaihtoehtoja oikeastaan kaksi, joko palata työpaikalle tai toivoa, että lotosta löytyy voittorivi.
Aina on myös kolmas vaihtoehto eli se, jos toisen vanhemman palkka vastaa kahden palkansaajan vuosituloja, mutta näiden kotien määrä on häviävän pieni.
Velkataakka ei kosketa yksin asuntovelallisia, vaan myös maatiloja. Maatila ei ole välttämättä, varsinkaan ensimmäisinä vuosinaan, sellainen rahasampo, että sillä voitaisiin kattaa sekä lainalyhennykset sukupolvenvaihdoksesta että tilan kannalta välttämättömät hankinnat. Sivutoimisia maanviljelijöitä lienee entistä enemmän, ja tuolloin palkkatuloja syö perheen ohella myös maatila.
Käytännössä lapsen paikassa ei ole yksiselitteisesti kyse Uolamon mainitsemasta valinnasta ”oma ura vastaan lasten hoito ja kasvattaminen”, vaan pyrkimys saada tuleville sukupolville muutakin kuin velkainen kuolinpesä.
Oma lukunsa ovat ne korkeakoulutettujen alat ja tehtävät, joissa työhönpaluu ei yksinkertaisesti onnistu kuin saduissa, jos takana on useita vuosia ilman omien tehtävien kannalta relevantin kirjallisuuden ja trendien seuraamista.
Heidi Lehtiniemi-Eerola
KTK, äiti, opiskelija
hoitovapaalla ansiotyöstä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
