Elintarvikeketju on kestänyt koronakriisin alla Euroopassa
Kysyntäpiikki tyhjensi jauhelihahyllyjä hetkellisesti eri puolilla Suomea, mutta lihapulasta ei ole pelkoa. Italiassakin elintarvikeketju toimii lähes normaalisti.
Koronaepidemia sai ihmiset hamstraamaan, ensin käsidesiä ja WC-paperia, sitten lihaa. Jauhelihan kysyntä ryöpsähti, kun koulut ja työntekijät siirtyivät kotiin. Samalla ammattikeittiöt hiljenivät ja peruivat tilauksia, mikä koettelee niitä palvelevia lihatukkureita. Aasiassa lihalle alkaa taas olla kysyntää, kun koronaepidemia on ilmeisesti taltutettu. Kuva: Kai Tirkkonen+Kari Salonen+Maiju PohjanheimoIsot ruokakaupat vakuuttavat, että jauhelihan hetkellisestä loppumisesta huolimatta lihaa riittää.
"Meillä on hyvä yhteistyö isojen ja pienten lihatalojen kanssa. Ne ovat pystyneet vastaamaan nopeasti muuttuneeseen kysyntään", kertoo valikoimajohtaja Harri Hellman Keskolta.
Tuotantoa on keskitetty menekkituotteisiin, kuten jauhelihaan, ja joitain pienempiä tuotteita on jätetty tarkoituksella pois, Hellman sanoo. Kovin paljon ei vielä pysty sanomaan.
Hellmanin mukaan myynnin rakennetta seurataan tarkkaan.
"Voi olla, että kysynnän painotukset muuttuvat pysyvästi. Kysyntäpiikistä huolimatta lihan kulutus tuskin on nousussa."
Hankintajohtaja Jari Simolin S-ryhmästä ehti kommentoida lyhyesti sähköpostilla: ”Lihaa saadaan, yhteistyö lihatalojen kanssa toimii erittäin hyvin. Tuonti on mahdollista, ja kaikkia eri vaihtoehtoja selvitetään jatkuvasti.”
Viikko on ollut todella hurja, sanoo hankintajohtaja Satu Saari Heinon Tukusta. Yritys toimittaa lihatuotteita ammattikeittiöille kuten ravintoloille. Asiakkaat ovat joutuneet perumaan tilauksia, kun ravintolat ovat kiinni tai toimivat osittain ja monia sovittuja tapahtumia on peruttu.
Saaren mukaan kotimaasta tulevan lihan tilausrytmi on nopea, ja hyvällä yhteistyöllä tavarantoimittajien kanssa muutoksiin pystytään reagoimaan.
Tuontilihassa otetaan vastaan erät, jotka ovat jo matkalla ja uusia tilauksia pyritään perumaan. Vaikka toimitukset asiakkaille ovat vähentyneet, eivät kaikki paikat ole täynnä lihaa, Saari sanoo.
"Varastossa oleva liha pyritään toimittamaan eteenpäin. Ei sitä voi jättää varastoon. Viime kädessä on mietitty lihan ohjaamista hyväntekeväisyyteen", Saari kertoo.
Olosuhteisiin nähden tilanne on pysynyt Saaren mukaan hyvin hallinnassa. Kaikki mahdolliset keinot on otettu käyttöön ja uusia yritetään keksiä.
Partasen Lihan omistavan Landelin jalostuslaitoksissa on huhkittu pitkää päivää. Lihan ja erityisesti jauhelihan menekki on yllättänyt kaikki, kertoo johtaja Timo Mustaniemi Landeli Groupista.
Vakioasiakkaiden lisäksi soittoja tulee uusilta asiakkailta. Resurssit ovat kuitenkin rajallisia, eikä kaikkia ole pystytty palvelemaan, hän sanoo.
Mustaniemen mukaan liha tulee kotimaisilta isoilta teurastamoilta ja raaka-ainetta on saatu. "Työntekijätkin ovat pysyneet terveinä ja ovat rivissä."
Elintarvikeketjun toiminta on pysynyt varsin hyvin pystyssä koronan aikana, ja myös Italiassa tuotantoa on kyetty ylläpitämään, kertoo vientijohtaja Thimjos Ninios MTK:sta.
"Meidän on oltava ylpeitä siitä, että on tällainen elintarvikeketju, joka pystyy tuottamaan ruokaa näin hyvin tällaisena aikana", Ninios sanoo.
Ruuasta ei ole pulaa missään päin Eurooppaa. Italiassa ja Espanjassa ruuantuotanto ja logistiikka pyörivät lähes entiseen tapaan ja suurin osa elintarvikkeita jalostavista tehtaista on käynnissä. On myös niitä, jotka ovat joutuneet lopettamaan tuotannon työntekijöiden terveystilanteen takia, Ninios kertoo.
Ninios on ollut yhteydessä suomalaisiin lihaa vieviin yrityksiin. Vienti jatkuu normaalisti ja kuljetuskontteja on saatu riittävästi silloin, kun toiminta on suunnitelmallista.
Pikatoimituksissa tilanne on toinen, ja viejät joutuvat maksamaan ainakin koronalisää, Ninios sanoo.
Ninjoksen mukaan Aasiassa aletaan vähitellen palata normitilanteeseen ja raha alkaa liikkua. "Pystyykö eurooppalainen elintarviketeollisuus vastaamaan kysyntään, jos koronaepidemia jatkuu täällä?"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
