Lakimuutos innosti metsätilojauusien yhteismetsien perustamiseen
Yhteismetsän perustamista helpotettiin vuonna 2003 lakimuutoksella. Sen jälkeen yhteismetsien määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Asiantuntija Ari Nieminen Tapiosta suosittaa yhteismetsiä sijoitushakuisille metsänomistajille, jotka hakevat metsästä tuottoa mutta eivät itse ehdi paneutua metsien hoitoon. Se on heille helppo ratkaisu.
”Perinteinen metsänomistus sopii omatoimiselle metsänomistajalle, joka haluaa itse pitää huolta metsästään.”
Viime vuonna uusia yhteismetsiä perustettiin 45 kappaletta. Tänä vuonna yhteismetsiä on toistaiseksi perustettu noin 20 kappaletta.
Perinteisiin yhteismetsiin verrattuna uudet yhteismetsät ovat yleensä pienempiä, niiden pinta-alat jäävät satoihin hehtaareihin.
”Usein kyse on siitä, että perillisiä on paljon mutta suku haluaa säilyttää metsätilan yhtenäisenä. Tällöin yhteismetsä on sopiva omistusmuoto metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.”
”Yhteismetsä on pysyvä tapa omistaa metsää. Sen osakkaat voivat vaihtua, mutta metsät säilyvät ehjänä kokonaisuutena.”
Kuolinpesissä ja yhtymissä metsätilan hallinta ja päätöksenteko saattaa mennä kinasteluksi, kun osakkaiden toiveet metsien käytölle ovat erilaisia.
Osa kuolinpesien metsistä on vaikeasti hallittavissa, koska osakkaat saattavat asua kaukana metsätilasta, jopa ulkomailla ja osakkaana voi olla toisia kuolinpesiä.
”Toki yhteisomistustiloistakin löytyy hyvin toimivia ratkaisuja. Päätöksentekoa selkeyttää osakkaiden tekemä yhteishallintosopimus”, Nieminen selittää.
Yhteiskunnan kannalta yhteismetsät ovat hyväksi, sillä ne tuovat metsätalouden harjoittamiseen kaivattua pitkäjänteisyyttä. Samalla ne vähentävät metsätilojen pirstoutumista.
Yhteiskunta suosii yhteismetsiä verotuksella. Yhteismetsä maksaa tuloistaan veroa 28 prosenttia, kun vuotuisista pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia ja yli 50 000 euron osalta 32 prosenttia veroa.
”Pelkän veroedun takia yhteismetsää ei silti pidä lähteä perustamaan, koska hallinto on vaativampaa ja verotuskäytännöt voivat muuttua”, Nieminen muistuttaa.
Yhteismetsä jakaa tuloksensa ylijäämän osakkaille vuosittain. Se on osakkaille verotonta tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa verotuksessa.
Jos tiedossa on menoja tai halua lisämaan ostoon, yhteismetsä voi jättää osan ylijäämästä jakamatta.
Valtion lisäksi myös yritykset ja jopa kunnat ovat perustaneet yhteismetsiä. Yhteiskunnan edun lisäksi ne ovat nähneet yhteismetsät myös omalle toiminnalleen hyväksi.
Niemisen mukaan yhteismetsät päättävät itse uusien osakkaiden ottamisesta. Liittyminen on neuvottelukysymys yhteismetsän ja osakkaaksi haluavan välillä.
Yhteismetsat.fi –verkkopalvelusta löytyy tietoja yhteismetsään liittymisestä ja lista noin 40 laajentumishaluisista yhteismetsistä.
”Yhteismetsiä kiinnostavat metsät, jotka sijaitsevat niiden toiminta-alueella. Tasainen ikäluokkajakauma on eduksi, sillä se tuo hakkuutuloja.”
Niemisen mukaan nopeimmillaan oman metsänsä voi liittää yhteismetsään muutamassa kuukaudessa. Se edellyttää molemminpuolista kiinnostusta.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
