Suomalainen maaseutumatkailu ammattimaistuu ja kansainvälistyy
Tarja Hietaharju (vas.), Elina Tuikka ja Kirsi Ilola-Ollikka uskovat, että suomalainen maaseutumatkailu kukoistaa tulevaisuudessa. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalainen maaseutumatkailuyrittäjä on entistä koulutetumpi, kansainvälisempi ja ammattimaisempi.
”Kun Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry perustettiin tasan kaksikymmentä vuotta sitten, oli toiminta harrastuksenomaista ja se tapahtui lähes poikkeuksetta sivutoimisesti muun elinkeinon ohessa”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Ilola-Ollikka.
”Suurin 20 vuoden aikana tapahtunut muutos on yritysten ammattimaisuuden hioutuminen. Harrastustoiminnasta on kehittynyt suunnitelmallista bisnestä.”
Alan kansainvälistyminen näkyy siinä, että yhä suurempi osa asiakkaista tulee ulkomailta.
”Erityisen paljon matkailijoita on tullut Keski-Euroopasta ja Venäjältä. Venäjältä saapuva turismi on kuitenkin hiipunut, ja joillakin alueilla jopa lopahtanut kuluneen vuoden aikana”, toteaa hankekoordinaattori Elina Tuikka.
Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry pitää parhaillaan 20. vuosikokoustaan Kaustisella.
Maaseutumatkailuyrittäjiin kuuluu 170 jäsenyritystä eri puolilta maata.
Enemmistö jäsenyrityksistä sijoittuu eteläiseen Suomeen.
Alan toimijat uskovat, että matkailubisnes maaseutumaisessa ympäristössä kukoistaa myös tulevaisuudessa.
”On aika selvää, että alalle kyllä löytyy oma markkinarakonsa jatkossakin. Ihmiset kaipaavat maaseudun rauhaan, pois kaupungin vilinästä ja hälinästä. Hyvissä maaseutumatkailukohteissa pääsee keskittymään omaan hyvinvointiinsa ja yhdessä oloon läheisten ihmisten kanssa”, Ilola-Ollikka sanoo.
Suurimmat uhat alalla liittyvät eläköitymiseen.
”Moni yrittäjä on jäämässä vanhuuseläkkeelle, mutta onneksi toistaiseksi jäsenmäärämme on ollut nousussa, sillä uusia tulijoita on enemmän kuin alalta pois lähtijöitä”, maaseutumatkailuyrittäjä Teija Hietaharju toteaa.
Maaseutumatkailuyrityksissä koetaan, että byrokratian taakka on liiallinen.
Ongelmia aiheuttaa se, että kaikilla yrittämisen osa-alueilla laaditaan omat valvontasuunnitelmat ja jokaista lohkoa valvoo erillinen virkamies.
”Jo yksistään maatalouden puolellahan dokumentoinnin ja paperityön määrä on todella suuri. Noin puolet maaseutumatkailuyrittäjistä toimii myös maatilatalouden piirissä, joten kokonaistaakka saattaa kasvaa hillittömäksi. Pahimmillaan byrokratia ajaa yrittäjän nurkkaan”, Ilola-Ollikka moittii.
Maaseutumatkailuyrittäjien piirissä toivotaankin, että kaikki lupa-asiat voitaisiin jatkossa käsitellä yhdessä prosessissa.
Alan yritykset ovat Suomessa keskimäärin kahden–kolmen hengen pienyrityksiä, joilla on majoituskapasiteettia ja vaihtelevasti muunlaista toimintaa.
”Se on jokaisen yrittäjän oma valinta, millaisia tuote- ja palvelupaketteja lähtee tarjoamaan. Meillä on kotona perusmaatilataloutta, jonka lisäksi löytyvät ratsastustallit, kotieläimiä, lähipuoti sekä asiamiesposti, ja sitten on maatilamajoitusta”, Valkeakoskella Metsäkansan kylässä asuva Ilola-Ollikka kertoo.
Yritykset ovat keskimäärin pieniä, mutta niiden merkitys maaseudun vireyteen ja elävyyteen on merkittävä.
”On tärkeää, että suomalainen maaseutu saadaan pidettyä elävänä, kehittyvänä ja työllistävänä. Sitä ei usein tajuta, miten paljon lisäarvoa maaseutumatkailu tuo alueelliseen työllisyyteen”, Ilola-Ollikka summaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
