Nautojen rantalaidunnuksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kieltämässä emolehmien laiduntamisen Oulujoen rannassa, huolimatta useiden asiantuntija- ja viranomaistahojen suosituksista (MT 7.9., HS 21.9.).
Oikein toteutetusta rantalaidunnuksesta on ympäristön kannalta paljon hyötyä ja maisemallista iloa, eikä vedenlaadussa ole yleensä havaittu ongelmia.
Rantaniityt luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypeiksi. Luonnon monimuotoisuuden pelastaja on laiduntava eläin, joka kykenee käyttämään vaikeakulkuistenkin alueiden kasvillisuutta hyväkseen. Nautoja käytetään yleisesti apuna perinnebiotooppien ylläpitämisessä ja maisemanhoidossa.
Rantalaidunnus parantaa vesistön laatua ja monipuolistaa niittylajistoa. Osa ravinteista poistuu kokonaan kierrosta, koska syödyn kasvillisuuden ravinteita sitoutuu laiduneläinten kasvuun ja maidontuotantoon.
Rehevöitymisen vähenemisellä ja umpeenkasvaneiden rantojen avautumisella on myönteinen vaikutus linnustoon, kalakantoihin sekä moniin hyönteis- ja perhoslajeihin.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) on yhtäkkiä kieltänyt toiminnan, jota useat Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) pitävät suositeltavana. Myös Etelä-Suomen avi, ympäristöministeriö ja monet tutkijat ovat suhtautuneet rantalaidunnukseen kannustavasti.
Suuri osa vesistöjemme ravinnekuormituksesta on seurausta kasvien runsastumisesta. Eläimet liikkuvat vesirajassa juomassa ja syömässä vesikasveja. Enimmäkseen ne lepäävät ja märehtivät kuivalla maalla, jonne valtaosa niiden tuottamasta lannasta myös päätyy.
Kokonaisuuden kannalta nauta puhdistaa vettä enemmän kuin likaa sitä.
Antti Veräväinen
Pihvikarjaliiton puheenjohtaja
Akaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
