Verkossa sanottua Viljelijä on kyykyssä kaksinkerroin
Uutinen Vilja-alan yhteistyöryhmän Vyrin kymmenvuotisesta taipaleesta kirvoitti MT:n nettisivulla keskustelun, jonka keskiössä ei suinkaan ollut Vyr itse vaan viljanviljelijöiden tilanne.
Kommentoijat katsoivat, että viljanviljelijän asema on huono niin yleisesti kuin MTK:ssakin.
Nimimerkki Myötähäpeä totesi, että ”hyvin on viljantuottajan tilanne hoidettu. Viljanviljelijä kaksinkerroin kyykyssä.”
”Keskusjärjestö keskittyy vain ja ainoastaan C-alueen kotieläintuotantoon ja sen ylikompensointiin tuilla. Lopputulos on hyvin näkyvillä, tilat jaettu 2 kastiin sijainnin ja tuotantosuunnan mukaan – oikeudenmukaisuus todella kaukana. Tästä tabusta ei saa puhua MTK:n kokouksissa”, lateli puolestaan Sepe.
Kolmas rehusato jää saamatta, jos MT:n keskiviikkona uutisoimat EU:n kaavailut lietteenlevityksen kieltämisestä elokuun jälkeen toteutuvat, pohti nimimerkki Ei s**t*n*. Lisäksi sonnalle tarvitaan tolkuttomasti lisää varastointitilaa.
”Kustannukset nousee ja kannattavuus laskee entisestään.”
”Sulaan maahan saa ajaa, mullataan siis niin syvälle että tulee sula maa vastaan, roudan alle. Multaustekniikan pioneerit kuulemma kokeilevat jo lopputalvesta syvämultauslaitetta, jolla liete upotetaan yli metrin syvyydelle maahan, salaojien väliin. Piikkiketjut vetokoneessa helpottavat menoa”, veisteli nimimerkki Tuotekehityksestä vientituote.
”Muut vaan ihmettelee että onpa hulluja kun viitsii tehdä tuollaista työtä”, arveli nimimerkki 68.
Nimimerkki Lisenssi ehdotti karjatiloille biovoimaloiden rakentamista. ”Vesistötkin voivat paremmin.”
Viljelijäkolleganne puolestaan ihmetteli, onko keskustelussa unohtunut ympäristö kokonaan.
”Onko ainoa pointti se, että täytyisi päästä lannasta eroon? Ajatteletteko te yhtään sitä, että lannassa on ravinteita, jotka pitäisi käyttää ruoantuotantoon eikä vesistöjen ravitsemiseen?”
Myös keskustelu oikeasta metsänkäsittelystä käynnistyi jälleen, kun MT kertoi avohakkuun olevan suosituin metsänhoitomenetelmä viljelijöiden keskuudessa.
Jatkuva metsänkasvatus ei ole Shimo Shiilin mielestä ”kovin professionaalinen metsänhoitotapa”.
Sitä harrastavat hänen mukaansa Nykyisin pienten, alle 50 hehtaarin metsätilojen omistajat, joilla on ”pienen pinta-alan takia enemmän aikaa harrastella ja näperrellä metsän pienten yksityiskohtien kimpussa”.
”Isommat metsätilat on käytännöllisintä hoitaa tavanomaisen metsänhoidon tavalla. Kun metsää alkaa olla tuollaiset parikinsataa hehtaaria, niin sellainen pienimuotoinen maisemointinuhjaaminen metsässä ei oikein lyö leiville.”
Zakari muistutti Shimo Shiiliä jatkuvan kasvatuksen eduista. ”Eikö pitäisi vain olla tyytyväinen että omat järeät hakkuut menevät todennäköisesti paremmin kaupaksi ja ehkä jopa parempaan hintaankin.”
JUHANI REKU
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
