"Paavon saappaita ei tarvitse täyttää" – EU-parlamentin pohjoisin jäsen haluaa arktiset suhteet kuntoon

Mirja Vehkaperä osallistuu Euroopan parlamentissa ulkoasiain- sekä kehitysvaliokuntaan. Maahanmuuttokysymykset ovat myös pöydällä. "Maahanmuutto ja pakolaiskysymykset ovat isoja asioita, jotka pitää saada ratkaistua yhdessä." Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

"Euroopan parlamentin pohjoisin meppi", luonnehtii tuore europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä (kesk.) itseään.

Vehkaperä aloitti kaksi viikkoa sitten Paavo Väyrysen (kesk.) seuraajana Euroopan parlamentissa. Taakse jäivät kansanedustajan tehtävät Suomessa. Niiden parissa Vehkaperä ehti työskennellä 11 vuotta.

Tunnelma uusista työtehtävistä on odottava.

"Kun on nähnyt kolme kautta eduskuntaa, niin työnkierron kannalta on mielenkiintoista nähdä nyt myös EU:ssa vaikuttaminen", Vehkaperä sanoo.

Lähtö Brysseliin tuli yllätyksenä Vehkaperälle, joka tuli viime eurovaaleissa neljänneksi. Paikka avautui, kun ensimmäisenä varasijalla oleva Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi jättävänsä parlamenttipaikan täyttämättä.

"En osannut odottaa, että tämmöinen pesti tulisi eteen, koska EU-vaaleissa en mennyt läpi. Olin silti EU-vaaleissa täysillä mukana ja minulla siinti ajatuksissa, että haluaisin olla mukana kansainvälisissä tehtävissä."

Sydäntä lähellä Vehkaperällä ovat erityisesti kotiseutunsa asiat, johon kuuluvat Pohjois-Suomen aluekehitys, metsien käyttö sekä arktinen yhteistyö muiden pohjoisten naapurimaiden kanssa.

Pohjoiset asiat ovat olleet EU:ssa Vehkaperän mielestä vakan alla. Niitä hän aikookin herätellä uudelleen.

"Tärkeää on tuoda esiin, miten päätökset EU:ssa vaikuttavat pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja neljän vuodenajan kanssa. Jos minä en sitä täällä sanoita, niin sitä ei sanoita kukaan muukaan."

"Meille Suomessa tärkeää on luonnonvarojen kestävä kehitys sekä puun ja biomassan hyödyntämismahdollisuudet. Samanlaista teollisuuden haaraa ei ole muilla jäsenmailla. Metsät kytkeytyvät vahvasti ilmasto- ja energiakysymyksiin. Näitä seikkoja haluan olla katsomassa Suomen näkövinkkelistä", hän kertoo tulevan kauden tavoitteistaan.

Metsien lisäksi maatalous nousee Vehkaperän puheissa esiin. Hänestä Euroopan komission rahoitussuunnitelma, jossa maatalouden EU-budjetti tippuisi seuraavalla vuosikymmenellä viidellä prosentilla, on kestämätön.

"En näkisi, että maatalouden rahoitusta pitäisi heikentää, vaan EU:n sisältä pitäisi löytää rahoitusinstrumentteja tai kansallista liikkumavaraa."

"On iso menetys, jos esitys tulee tällaisenaan lopulliseen päätökseen. Nyt on löydettävä tahtotila EU:n sisältä muuttaa asioita."

Vaikka maatalouden varat ovat jatkossa tiukoilla, EU-jäsenmaksujen kasvattamista Vehkaperä ei kannata. Hän haluaisi sen sijaan pohtia uudelleen komission tarvetta rahoittaa suurta määrää "uusia haasteita".

Yksi, josta Vehkaperän mielestä voitaisiin aloittaa, on yhteinen puolustus. Turvallisuuteen ja puolustukseen komissio haluaa panostaa tulevalla rahoituskaudella yhteensä 25,5 miljardia euroa.

"Kysymysmerkki, jonka olen ladannut, on yhteisen puolustuksen syventäminen ja siihen kuuluvat lisärahoitustarpeet. Suurin osa EU:n jäsenmaista on Naton jäseniä ja me olemme rauhankumppaneita. Mikä fokus yhteisellä puolustuksella siis olisi? Kriisinajan joukot ovat olleet toistaiseksi vain turha rahareikä. Tämä on yksi asia, mistä olen valmis keskustelemaan punakynän kanssa."

Vehkaperällä on Brysselin elämää edessä vähintään vuosi. Eurovaalit kolkuttelevat jo ovella.

Tuore meppi ei vielä tiedä aikooko jatkaa uudella kokoonpanolla ensi kevään eurovaalien jälkeen. "Olen antanut Brysselille mahdollisuuden näyttää politiikan tantereen ja teen ratkaisuni loppukesästä ja alkusyksystä."

Väyrynen ei jättänyt seuraajalleen perintöä siitä, mihin asioihin vuoden aikana tulisi vaikuttaa. Vehkaperän omat kiinnostuksenkohteet ohjaavat tulevaa pestiä.

"Paavon saappaita ei tarvitse täyttää. Vaikka valiokunnat perin häneltä, hän ei jättänyt muuta perintöä. Omalla agendalla ja mielenkiinnolla saan tämän työn aloittaa."