Aurinkosähkö osoitti kyntensä sähkönhinnan noustessa keskikesällä: "Monen laskelmat aurinkoenergian kannattavuudesta varmaan muuttuvat"

Aurinkopaneelien asennusta kesällä 2020. Kuvituskuva. Kuva: Tapio Vesterinen

Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön määrä kasvaa Suomessa joka vuosi, mutta siitä huolimatta aurinkoenergia on Suomessa edelleen häviävän pieni sähköntuotantotapa.

Tammi–heinäkuun aikana aurinkopaneelisähköä tuotettiin kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan 292,8 gigawattituntia, joka oli runsaat 45 prosenttia enemmän, kuin samana ajankohtana vuotta aiemmin.

Arvio perustuu tietoihin paneelien määrästä ja sijainnista, sekä auringon säteilystä. Tietoa siitä, miten paljon paneelit todellisuudessa sähköä tuottavat, ei ole. Valtaosa aurinkopaneeleilla tuotetusta sähköstä menee todennäköisesti myös paneelien asentajan omaan käyttöön, eikä yleiseen sähköverkkoon.

Syynä alkuvuoden tuotannon kasvuun on aiempaa runsaampi tuotantokapasiteetti. Kirkkaalla säällä voi olla vaikutusta päivän ja jopa kuukauden tuotantomääriin, mutta puolen vuoden aikahaarukassa erot yleensä tasoittuvat.

"Aurinkosähkön tuotannossa tullaan todennäköisesti tekemään uusi ennätys joka vuosi vielä jonkin aikaa, koska paneeleja asennetaan koko ajan lisää", Fingridin asiantuntija Mika Laatikainen kertoo.

Vuonna 2020 sähköä tuotettiin aurinkopaneeleilla Fingridin arvion mukaan 281,6 gigawattituntia, eli 0,28 terawattituntia. Vertailun vuoksi koko Suomen vuotuinen sähkönkulutus on runsaat 80 terawattituntia.

Valtaosa Suomen aurinkopaneeleista on ainakin tällä hetkellä suunniteltu kattamaan kotitalouksien tai teollisuuslaitosten omaa kulutusta, eikä sähköä tuoteta ensisijaisesti myyntiin.

Varsinkin Etelä-Suomessa aurinkoenergian tuotto on kuitenkin sen verran korkea, että Laatikainen uskoo tulevaisuudessa suuriinkin aurinkovoimalainvestointeihin.

Koko Suomen vuotuista kulutusta kattamaan aurinkoenergiasta ei ole, mutta esimerkiksi tänä kesänä poikkeuksellisen korkeaksi pompannutta sähkönhintaa olisi voinut paikata runsaammalla aurinkoenergialla.

"Tämä kesä on hyvä esimerkki siitä, että aurinkovoiman tuotto on kesälläkin arvokasta. Monen laskelmat aurinkoenergian kannattavuudesta varmaan muuttuvat", Laatikainen arvioi.

Sähkönhinnan nousun taustalla on ainakin osittain ollut helteen aikaansaama vedenpinnan lasku vesivoimalaitoksissa. Hellekesien yleistyessä ongelma voi toistua myös tulevaisuudessa.

Sähkön hintaa kesällä voi vastaisuudessa nostaa myös kasvava viilennyksen tarve, vaikka se ei ylläkään läheskään samoihin lukemiin kuin talvella tarvittava lämmitysenergian tarve.

Aurinkopaneelien kiistaton ongelma on kuitenkin se, että talvikuukausina niiden sähköntuotto on heikko. Kun fossiilisista polttoaineista pyristellään sähköntuotannossa irti, joudutaan aurinkopaneelien lisäksi etsimään tapoja tuottaa sähköä myös talvella.

Laatikainen kuitenkin uskoo, että paneelit yleistyvät edelleen.

"Pääasiassa aurinkopaneeleja hankkii kuluttaja, joka tahtoo pienentää omaa sähkölaskuaan. Järjestelmän tasolla markkinat kyllä huolehtivat siitä, että sähköä on saatavilla myös talvella."

Esimerkiksi tuulivoimalat tuottavat jonkin verran enemmän sähköä talvella, kun ilma on tiiviimpää. Ainakin toistaiseksi myös kaukolämpöä tuotettaessa syntyy sivutuotteena sähköä.

Vaikka tuulivoimalat jauhavat sähkö myös ympäri vuoden, ei aurinkopaneelien asentajan kannata Laatikaisen mukaan huolestua siitä, että investoinnin kannattavuus kärsisi mahdollisen ylituotannon seurauksena.

"Omalla tuotannolla säästää vähintäänkin siirtomaksuissa".

Lue lisää:

Kuiva kesä on nostanut sähkön markkinahinnan pilviin – vaikuttaa maatalouden yrittäjätuloon