Yllättävä löytö korvasieniretkellä: Oudon painava murikka paljastui Suomen ensimmäiseksi rautameteoriitiksi

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytyi Lieksan Löpönvaaralta toukokuun lopulla. Kuva: GTK

Lieksalainen Pekka Vallimies löysi toukokuun lopulla korvasieniä poimiessaan ruosteisen ja oudon painavan murikan. Malminharrastajana Vallimies poimi murikan mukaansa Lieksan Löpönvaaralta.

Toisin kuin malmilohkareista ruosteen alta paljastui harmaata metallia. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksissa on nyt varmistunut, että kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen Suomesta löydetty rautameteoriitti, kerrotaan GTK:n tiedotteessa.

Meteoriitit ovat avaruudesta maanpinnalle pudonneita kiviä ja raudankappaleita. Lähes kaikki meteoriitit ovat Marsin ja Jupiterin välissä kiitävien asteroidien palasia. Harvinaisimmat meteoriitit ovat Marsista tai Kuusta iskeytyneitä.

Lieksan meteoriitti on asteroidin kappale. Nämä meteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan syntyajoilta. Suomen kallioperän vanhimmatkin kivet ovat noin 1 000 miljoonaa vuotta nuorempia.

Maapallolta on rekisteröity meteoriitteja yli 65 500 kappaletta. Niistä rautameteoriitteja on yli 1 100 kappaletta. Suuresta lukumäärästä huolimatta jokainen meteoriitti on tieteelle tärkeä.

Tulevaisuudessa meteoriitit voivat olla todellisia malmilohkareita, sillä asteroidien malmivarantojen hyödyntämistä ollaan kansainvälisesti jo suunnittelemassa. Rautameteoriittien metallissa on merkittäviä määriä esimerkiksi kultaa ja platinaryhmän metalleja.

1800-luvun alussa käynnistyneen raportoinnin aikana Suomesta oli tätä aiemmin löydetty 13 meteoriittia.

Vuosittain etenkin suoraan GTK:n kansannäytetoimistolle tulee aktiivisilta malmiharrastajilta ja tavallisilta kansalaisilta tunnistettavaksi useita kymmeniä meteoriitiksi ehdotettuja kivinäytteitä.

Meteoriitti on kuitenkin kyseessä poikkeuksellisen harvoin – edellinen meteoriitiksi varmistunut näyte tunnistettiin GTK:lla vuonna 1980. Toisaalta melkein puolet Suomesta löytyneistä meteoriiteista on otettu ensin talteen malmilohkareina ja vasta myöhemmin havaittu meteoriiteiksi.

"Lähetetyistä näytteistä kokenut tutkija pystyy kyllä tunnistamaan valtaosan jo silmämääräisesti melko helposti ei-meteoriiteiksi. Mutta sitten on ne vaikeimmat ja kiinnostavimmat tapaukset, joissa monimutkaista materiaalia ei pysty tunnistamaan ilman huippuvarusteltuja laboratorioita ja osaamista", rautameteoriitin ja myös Suomen edellisen meteoriitin tunnistanut GTK:n erikoistutkija Kari A. Kinnunen kertoo.

Tähän mennessä tutkimuksissa kertynyt aineisto on lähetetty kansainväliselle meteoriittikomissiolle rekisteröimistä varten nimiehdotuksella Lieksa.

Rautameteoriitti sijoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Helsingin Kumpulan kartanon meteoriittikokoelmaan, jossa ovat lähes kaikki muutkin Suomesta löytyneet meteoriitit.