USA pohtii maatalous-vakuutuksen pintaa ja pohjaa
USA:n uudesta maatalouslaista päättäminen näyttää siirtyvän yli ensi kesän, todennäköisesti jopa yli presidentinvaalien eli ensi vuoteen. Vaikka vanha laki päättyy jo tänä vuonna.
Aikaa tarvitaankin muun muassa sen pohtimiseen, tuleeko valtion tuottotakuun korvata satovahingoista ja hintariskeistä pinta- vai pohjatappio. Alkuperäiset nimikkeet ovat shallow loss ja deep loss.
USA:n suurten tilojen järjestö Farm Bureau haluaa pohjavakuutuksen. Se takaisi, että viljelijä saa viitetuotosta aina vähintään 70–80 prosenttia. Lopulle tuottoriskille viljelijä voi itse ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen.
Maissijärjestö haluaa sen si-
jaan pintavakuutuksen. Se korvaisi vain pienet vahingot. Perusteluna on, että juuri niiden vapaaehtoinen vakuuttaminen on kallista.
Liittovaltion kannalta pohjakorvauksen tarve tulee harvemmin, mutta rahaa uppoaa kerralla enemmän. Pintakorvaukset taas olisivat pieniä mutta usein toistuvia.
Tuottotakuu on yksi keinoista, joilla maatalousbudjettia yritetään pienentää, mutta samalla säilyttää turvaverkko viljelijöille.
Maatalouslait ovat perua 1930-luvun lamavuosilta. Nykyinen laki jakaa viljelijöille suoraa tukea 5 miljardia dollaria, vaikka viljan hinta on historiallisen korkea ja maataloustulo 31 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.
Muutenkin kuumaa aihetta kiehuttaa liittovaltion menojen leikkaustarve.
Nyt kysytäänkin, menevätkö säästötarpeet kaiken muun yli, vai voidaanko vanhentuneeksi leimattua maatalouslakia aidosti uudistaa.
”Budjetti on suurin tekijä, mutta kukaan ei tiedä, kuinka paljon se lopulta sanelee”, Pat Westhoff Missourin yliopistosta pohtii.
Vuodentulosta riippumatta samansuuruisena maksettava tuki on joka tapauksessa tulilinjalla ensimmäisenä.
Etelävaltioissa viljelijä saa suoraa tukea 30–50 dollaria eekkeriltä eli 95–160 euroa hehtaarilta. Keskilännessä tuki on puolet pienempi. Pienin tuki on suurten tasankojen ylängöillä.
Jos suora tuki poistetaan, ainakin viidennes tai neljännes säästöstä tarvitaan jäljelle jäävän turvaverkon rahoitukseen. Toisaalta suoran tuen poisto viilentäisi ylikuumenneet maan hinnat ja vuokrat.
Kongressin superkomitean tavoite on leikata liittovaltion koko budjettia 1,2 triljoonaa dollaria kymmenen vuoden aikana. Se vastaa 940 miljardin euron vuotuista säästöä.
Senaatin maatalouskomitea listasi syksyllä 23 miljardin dollarin säästöt. Samaan aikaan maatalousjärjestöt tekivät omia esityksiään siitä, minkälaisen turvaverkon ne haluavat suorien tukien tilalle.
Säästölista jäi pöydälle, koska superkomitea epäonnistui säästöpaketin kasaamisessa.
Nyt moni ennustaa päätösten venyvän ensi vuoteen. ”Se ei olisi yllätys, koska syksyllä on vaalit”, Westhoff sanoo.
Maatalouden osuus liittovaltion budjetista on vajaa prosentti. Sairaanhoito- ja lääkekulut ovat 20 prosenttia.
MIKE WILSON
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
