Joutsan uudessa biokaasuasemassa voittavat kaikki
”Olen sekä bisnes- että ympäristömies”, sanoo joutsalainen Petri Parhiala. Hän vaihtoi jäteuransa kuskista energiayrittäjäksi. Ruuantähteet muuttuvat metaaniksi vihreässä reaktorissa ja jälkikaasualtaassa. EIJA MANSIKKAMÄKI Kuva: Viestilehtien arkistoJOUTSA (MT)
Keväällä toimintansa aloittanut Joutsan Ekokaasu on esimerkki yrityksestä, josta kaikki näyttäisivät hyötyvän: kuntien biojätekuljetukset lyhenevät, maksut alenevat, jätteet saadaan kierrätettyä ja tuontiöljyä säästyy.
Kiinteämpi, fosforipitoinen lopputuote kelpaa jopa lannoitteeksi, joten kierto on lähes täydellinen.
Joutsan kunta säästää vielä lisää, kun se saa aivan biokaasulaitoksen vieressä toimivan jätepuhdistamonsa lietteet samaan kierrätysputkeen. Vaihtoehtona olisi kuskaus entiseen malliin 70 kilometrin päähän Jyväskylään tai 100 kilometrin päähän Lahteen.
Ekokaasun toimitusjohtaja, joutsalainen Petri Parhiala, on itse entinen jätekuljettaja, joka myi viime talvena yrityksensä Lassila ja Tikanojalle ja aloitti uuden uran.
”Lähtökohtana on kustannusten säästö, jätteenkäsittely ja hyödyntäminen paikkakunnalla.”
Ekokaasun idea on yksinkertainen: tehdä kotitalouksien biojätteestä autoihin tankattavaa kaasua sen sijaan, että perunankuorien, ruuantähteiden ja puolimätien omenoiden käymisessä syntyvä metaani päästettäisiin taivaan tuuliin.
Laitos vastaanottaa Joutsan, Hankasalmen, Laukaan, Hartolan ja Kangasniemen asukkaiden, kauppojen ja teollisuuden kotitalous- ja rasvajätettä, putsaa siitä muovin ja muun moskan pois, murskaa, puristaa, muhittaa kaasuksi, tappaa bakteerit, vakioi metaanipitoisuuden, paineistaa ja pullottaa.
Haisevan vastaanottorakennuksen vieressä on kaksi valtavaa vihreää kupua, joista toisessa toimii ”tahnamaista tavaraa” kaasuttava reaktori ja toisessa jälkikaasuallas.
Suljetussa, lämpimässä ja hapettomassa reaktorissa mikrobit mädättävät biomassan, jolloin syntyy metaania ja hiilidioksidia.
Kahdentuhannen kuutiometrin jälkikaasualtaassa liete ja kaasu varastoidaan. Prosessissa syntyy myös lämpöä, joka hyödynnetään rakennusten lämmitykseen. Myös sähköntuotantoon on valmius.
Autojen tankkausasema ja paineistettujen kaasupullojen varasto sijaitsee muutaman sadan metrin päässä. Pulloista riittää parinkymmenen auton tankkaukseen peräperää, ja koko laitoksesta 150 autolle vuodeksi.
Laitoksessa on valvomo ja tietokoneruudut, mutta reaktoria etäohjaa laitteen toimittanut Metener Oy.
Se tunnetaan tutummin Leppävedellä toimivana Erkki Kalmarin tilana ja alan pioneerina navetan lietteen käytössä. Maatilojen lietettä ja biojätettä hyödyntääkin jo moni, mutta Joutsa on edelläkävijöitä kotitalousjätteen kaupallistamisessa.
Jätettä tulee nyt 20 tonnia viikossa, mutta määrä aiotaan nostaa 30–40 tonniin viikossa. Nykyisellään tuotetun biokaasun määrä vastaa 175 000 bensiinilitraa.
Laitos maksoi 1,7 miljoonaa euroa, josta kolmannes on valtion ja kymmenes säätiön avustusta ja loput Finnveran lainaa ja omistajien omaa rahaa.
Parhiala on itse uuden yhtiön osakas kymmenellä prosentilla, muita on 14. Uusi lupa on jo vetämässä Pihtiputaalle.
”Liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee porttimaksusta ja kolmannes kaasun myynnistä, koska kaasuautoja on vielä niin vähän”, Parhiala sanoo.
”Mutta viiden vuoden kuluttua tilanne on ihan toinen.”
Biokaasulaitos ja tankkausasema ovat nelostien tuntumassa, joskin muutaman pusikon ja mutkan takana. Autoilijat ovat kuitenkin löytäneet sinne: Joutsassa on toistaiseksi vain kolme biokaasuautoa, mutta tankkaajia käy 5–6 päivässä ja parikymmentä viikonlopussa.
Sijainti on oiva, sillä lähimmät asemat ovat etelässä Lahdessa ja pohjoisessa Leppävedellä 60 kilometrin päässä.
Biokaasuautoihin tankataan sekä bensiiniä että kaasua. Jos kaasu loppuu polttoaineensyöttö vaihtuu automaattisesti bensiiniin.
Auton voi muuttaa kaasuautoksi jälkeenpäinkin. Muutostyö maksaa 2 000–3 000 euroa. Parhiala muutti V8-moottorisen Hummerinsakin, jolloin ökystä tuli eko. Suurin säästö tuleekin nykyisin bensasyöpöillä autoilla.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
