Vanhusten luona ei nyt nuohota – mitä sanoo vakuutusyhtiö?
Sysmäläinen nuohooja Marko Miettinen on joutunut lomauttamaan miehiään ja kertoo, että tuttujen kesken on vaikeaa noudattaa rajoituksia. ”Asiakkaat eivät pysy perimmäisessä nurkassa, vaan keittävät jopa kahvit.”
Nuohooja Marko Miettinen on lomauttanut työntekijöitään, kun iäkkäiden luo ei nyt ole asiaa. Muitakin on pyydetty pysymään perimmäisessä nurkassa. ”Osa kattaa kahvit ja pullat pöytään. Niistä täytyy tässä tilanteessa kieltäytyä”, Miettinen kertoo. Kuva: Kari SalonenKoronavirus tukkii myös nuohouksen tuloröörit.
Nuohousalan Keskusliitto neuvoo, etteivät nuohoojat menisi yli 70-vuotiaiden asiakkaiden luo toistaiseksi. Ohje noudattelee maan hallituksen linjausta vanhusten ja muiden ihmisten kontaktien välttämisestä.
Ohje koskee muitakin riskiryhmiä ja julkisten tilojen nuohousta.
Myös sisäministeriö suositti keskiviikkona siirtämään nuohouksia tuonnemmaksi.
Sysmäläisen M. Miettisen nuohousliikkeessä koronaviruksen vaikutus näkyi heti. Hän on työllistänyt itsensä lisäksi kolme nuohoojaa.
”Olen joutunut lomauttamaan nuohoojiani, kun asiakkaiden luo ei voi mennä. Ikäihmisten osuus Sysmän asukkaista on ehkä 60 prosenttia ja Heinolassa, Hartolassa, Asikkalassa, Padasjoella ja koko Päijät-Hämeessäkin ainakin 50 prosenttia”, Marko Miettinen kertoo.
”Tämä on vaikeaa kaikille. Asiakkaita on pyydetty pysymään perimmäisessä nurkassa, mutta ei suomalainen pysy, vaan joudun välillä loikkimaan karkuun”, Miettinen kertoo.
”Olen tehnyt työtä 20 vuotta, ja moni tuttu alkaa laittaa kahvia ja pullaa pöytään. Niistä täytyy tässä tilanteessa kieltäytyä.”
Myös Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare on kuullut lomautuksista tai lomautusvaroituksista.
”Ala on samassa ahdingossa kuin muutkin pienyritykset. Ja tilanteen loppumista on vaikea ennustaa.”
Valtaosa nuohousalan 295 yrityksestä on yhden miehen.
Nuohousruuhka osuu kesäasunnoilla kevääseen ja pysyvissä asumuksissa lämmityskauden alkuun. Välttämättömät nuohoukset hoidetaan kuitenkin myös riskiryhmän osalta, Murtokare sanoo.
”Jos tulee puhelu, että hormi on tukossa eikä vedä, tilanne on palo-, asumis- ja henkilöturvallisuuden kannalta vakava, ja asiakkaan luokse mennään”, hän lisää.
Nuohooja noudattaa suojautumisohjetta ja pyrkii välttämään kohtaamista. Asukasta pyydetään siirtymään eri tilaan käynnin ajaksi.
Nuohous on lakisääteinen toimi. Se vapautui kilpailulle kesällä 2019, kun piirinuohousjärjestelmä purettiin.
Nuohouksen saa tehdä vain nuohoojan ammattitutkinnon tai talotekniikan ammattitutkinnon ja siinä nuohouksen osaamisalan suorittanut henkilö. Kiinteistön omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit tulee nuohottua säännöllisesti.
Omakotitalossa nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa ja mökeillä kolmen vuoden välein, mutta käyttötarkoitusta enemmän pitää katsoa käytön määrää.
Nuohoustarpeeseen vaikuttavat myös tulisijan rakenne sekä polttoaine. Murtokare muistuttaa, ettei tulisijassa saa polttaa roskia tai märkää puuta, vaan kuivaa ja puhdasta puuta.
Jos tulisijaa ei käytetä, nuohotakaan ei tarvitse. Jos tulisija otetaan käyttöön kolmen vuoden tauon jälkeen, se ja hormi pitää nuohota ja tarkistaa ennen uudelleen käyttämistä.
Vakuutusyhtiö suhtautuu mahdolliseen nuohoustaukoon ymmärtäväisesti.
”Jos nuohous viivästyy sen takia, ettei sitä ole mahdollista tehdä, se otetaan huomioon eikä asiakkailta odoteta kohtuuttomuuksia”, LähiTapiolan korvauspäällikkö Jussi Korpelainen sanoo.
”Jos nuohous on aina tehty säännöllisesti, tilanne on eri kuin jos edellisestä nuohouksesta olisi kulunut viisi vuotta. Tämänhetkisestä tilanteesta johtuva vahinko on hyvin epätodennäköinenkin. Tärkeämpää on huolehtia ylipäätään siitä, että tilaa nuohoojan, koska se on nykyisin asukkaan omalla vastuulla.”
Pitääkö nuohouskuitti siis säilyttää, ylipäätään ja kaiken varalta?
”Eivät korvaukset jää kuitistakaan kiinni, kyllä ne nuohoojalta viime kädessä löytyvät. Kuittia suurempi huoli on nuohouksesta huolehtiminen henkilövahinkojenkin estämiseksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
