Riitta Hampinen on jo vuosien ajan metsästänyt hirveä. Kiväärikouluun hän tuli hiomaan taitojaan muun muassa Vellu Lipposen oppiin. Kuva: Lari Lievonen
Ohi ammutuista laukauksista lähes kaikki johtuvat ampujasta – kaikki metsästäjät eivät osu radalla yhteenkään lentävään kohteeseen
Tuhat haulikon ja 500 kiväärin laukausta kaudessa on hyvä tavoite ammunta- harjoittelulle.
Pienoiskivääri on oiva ase kivääriammunnan harjoitteluun.
Santtu Tolonen pääsi kokeilemaan erilaisia kivääri- ja tähtäinlaiteyhdistelmiä kouluttaja Jani Kokkosen valvonnassa.Risuja edessä, hirvi tuli huonossa kulmassa, ase ei lauennut, väärä patruunavalinta; koottuja selityksiä huonolle riistalaukaukselle tai ohilaukaukselle on monia.
Kiväärikoulun kouluttaja Markku Vehmas on tehnyt työuransa puolustusvoimissa: hän on opettanut asetekniikkaa ja ammunnan teoriaa.
Vehmas sanoo, että nuotiolla kuullut tarinat mitä mielikuvituksellisimmista riistalaukaustilanteista innostivat hänet kouluttamaan muita metsästäjiä.
Vehmaalla on vuosikymmenien kokemus ampumisesta. Pelkästään kilpa-ammunta ei kuitenkaan valmenna metsästäjää riittävästi onnistuneeseen riistalaukaukseen.
Kivääri- ja haulikkokoulun yksi perustajajäsen Ville Hirvonen ei ylistä suomalaisten metsästäjien ampumataitoa.
”Jos kaikki Suomen noin 170 000 aktiivista metsästäjää vietäisiin ampumaradalle ampumaan haulikolla jotakin metsästysammuntalajia, löytyisi aika monta, jotka eivät osuisi yhteenkään lentävää kohteeseen radalla.”
Hirvonen painottaa, että yhden koulupäivän aikana kenestäkään ei tehdä ampujaa.
”Ideana onkin tarjota eväät omatoimiharjoitteluun ja saada ihmiset ajattelemaan, mitä he ovat tekemässä ja miksi.”
Hirvonen sanoo, että tuhat haulikon ja 500 kiväärin laukausta metsästyksellisistä tilanteista on hyvä tavoite ammuntaharjoittelulle.
Ensimmäinen haulikkokoulu järjestettiin vuonna 2016 ja ensimmäinen kiväärikoulu vuonna 2017.
Hirvosen lisäksi Eija Olkkonen on miehensä Joonas Olkkosen kanssa ollut perustamassa ammuntakouluja.
Viime kesänä eri paikkakunnilla järjestettyihin koulutustapahtumiin osallistui noin 300 henkeä, tänä kesänä osallistujia odotetaan noin 450.
Koulun asiakkaista noin puolet on naisia.
Mitä pitempään on metsästystä harrastanut, sitä korkeampi kynnys on hakeutua koulutukseen, Hirvonen pohtii.
Kouluttajia on perustajajäsenten lisäksi yli kymmenen. Pelkkä menestys kilpa-ammunnassa ei ole riittävä meriitti kouluttajalle. On oltava pedagogisia taitoja opastaa asiakkaita, Hirvonen painottaa.
On oltava myös taitoa arvioida aseen sopivuutta ampujalleen.
Aseen sopivuus ampujalle, ymmärrys maalinhallinnasta sekä omista taidoista määrittävät, onko onnistuneelle riistalaukaukselle edellytyksiä.
”Tehtävämme on osata opastaa ihmisiä näkemään oikeita asioita metsästysaseen tähtäyskuvan läpi.”
Koulutus sisältää ampumisen lisäksi teoriaa.
Kouluja järjestetään Kärkölässä, Raumalla, Nurmeksessa ja Oulussa. Tilauksen mukaan tulemme paikkakunnalle kuin paikkakunnalle, Hirvonen sanoo.
Hirvosen ja Olkkosen yritys on ainoa alallaan, joka kouluttaa metsästäjiä, kilpa-ampujat ovat asia erikseen.
”Meille tärkeintä on saada asiakkaat heräämään omaan ajatteluun ja harjoittelemaan omaehtoisesti kohti parempia riistalaukauksia”, Hirvonen määrittelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
