Velkapommi tikittää Tanskan maatiloilla
HORSENS, TANSKA (MT)
Ennätyksellinen velkataakka on ajanut Tanskan maatilat pahoihin vaikeuksiin. Eri arvioiden mukaan jopa kolmannes tiloista on vaarassa mennä konkurssiin, jos korkotaso nousee merkittävästi nykyisestä.
”Meillä on maailman tehokkain maataloustuotanto, mutta velkaantumisen ja ympäristömääräysten takia viljelijöille ei jää käytännössä mitään käteen”, Tanskan suurimman maatalouslehden päätoimittaja Henrik Lisberg valittaa.
Yhteensä Tanskan noin 43 000 maatilalla on velkaa lähes 50 miljardia euroa. Jokaista lehmää kohti velkaa on yli 15 000 euroa, kun esimerkiksi Ranskassa luku on noin 1 300 euroa.
Velkakriisi koettelee myös sianlihantuotantoa, jossa Tanska on yksi maailman johtavia tuottajia. Sikaa kohden lainaa on vajaat 4 500 euroa, kun kilpailijamaa Saksan tuottajilla on velkaa vain reilut 500 euroa sikaa kohti.
Velkaantumisen taustalla ovat ylisuuret investoinnit ja peltomaan hintakupla.
”Pitkään viljelijät olivat ennemminkin kiinteistösijoittajia. Lainaa oli helppo ottaa, koska peltomaan hinta nousi lainakorkoja nopeammin. Palkan tuottaja sai vasta myydessään tilan eteenpäin”, Lisberg selittää.
Vuoden 2008 finanssikriisi kuitenkin puhkaisi kuplan ja käänsi peltomaan hinnan laskuun. Huippuvuosien jopa 40 000 euron hehtaarihinnoista on pudottu puoleen. Pahimmissa vaikeuksissa ovat ne tilat, jotka investoivat rajusti juuri finanssikriisiä edeltävinä vuosina.
Tällä hetkellä maatilaa on käytännössä mahdotonta myydä, eivätkä pankit halua rahoittaa terveidenkään tilojen investointeja.
Maatalouden velkakriisi on jo kaatanut useita tanskalaispankkeja valtion syliin. Tilannetta helpottaakseen Tanskan valtio perusti maaliskuussa erityisen maatalousrahoituslaitoksen, joka myöntää lainoja kasvuhakuisille tiloille.
”Sen avulla on mahdollista pelastaa parhaiten hoidetut tilat, mutta osa päätyy väistämättä konkurssiin”, asiantuntija Ole H. Larsen Tanskan tuottajajärjestöstä arvioi. Pientä helpotusta tilanteeseen tuo myös maataloustuotteiden parantunut markkinatilanne.
Kriisin todennäköinen seuraus on, että Tanskan maataloustuotanto keskittyy entistä harvempiin käsiin.
”Hyvät tilat ostavat vaikeuksiin joutuneet pois. Tulevaisuudessa 250 perhettä saattaa omistaa koko Tanskan sikasektorin”, Lisberg veikkaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
