Biotalous nousee Venäjällä, kärpäsenkasvattaja tuli Slushiin: "Tämä on kuin rock-konsertti"

Alexey Istomin siirtyi isänsä kärpäsentoukkia kasvattavaan yritykseen pankkimaailmasta. 

Aleksandr Smotritskiy kertoo biokaasun kehittämisen sujuvan Venäjällä hitaasti. 

Kiiltokärpänen. Sinertävän vihreä, mustakarvainen ja punasilmäinen. Sen avulla venäläinen Zooprotein aikoo pelastaa miljoonia ihmisiä nälkäkuolemalta.

Idea on yksinkertainen: Ihmisruuaksi kelpaavan viljan ja kalan sijaan tuotantoeläimille syötetään kärpäsentoukkia, jotka taas syövät biojätettä kasvaakseen. Toukat erotetaan lopuksi biojätteestä yrityksen kehittämällä, erityisellä teknologialla.

Suunnitelma on, että toukkia kasvattava moduuli sijoitetaan eläintilalle, jolloin se vähentää tilan jätteenkäsittelykustannuksia ja lisää sen omavaraisuutta. Lisäksi toukkien möyhentämä jäte soveltuu hyvin lannoitteeksi.

Zooproteinin toimitusjohtaja Alexey Istomin kertoo, että yritys on herättänyt Slushissa kiinnostusta, vaikka aluksi osallistuminen epäilytti.

”Tämä on kuin rock-konsertti. Kun meidät kutsuttiin tänne, mietimme, mitä tehdä. Miten me voisimme tulla messuille kärpäsinemme?”

Bioalan startup-yrityksiä oli kuitenkin Slushissa runsaasti.

Esimerkiksi Helsingin yliopisto mainosti mehiläisille kehittämäänsä rokotetta, joka pelastaisi pölyttyjät niitä tuhoavilta taudeilta. Jokaisessa kierrätyspisteessä oli opas kertomassa. Myös ohjelmassa huoli luonnonvarojen kestävyydestä oli näyttävästi esillä.

Zooprotein haluaa pelastaa sekä ympäristön että ihmiset, mutta Venäjällä se menee markkinoinnissa rahansäästö edellä. Ekologisuus on maanmiehille vähemmän tärkeää.

”Vihreitä ratkaisuja kehitetään erityisesti vientiin. Venäläiset yritykset tietävät, että Euroopassa cleantech on pakollista”, Istomin kertoo.

Hän arvioi, että Venäjän ilmapiiri edistyksellistä teknologiaa kohtaan on muuttunut erittäin myönteiseksi aivan viime kuukausina. Presidentti Vladimir Putin ja maan muu hallinto ovat ottaneet aktiivisen roolin muuttamalla maan lakeja bioyrityksiä suosivaan suuntaan muutama kuukausi sitten. Vaikutukset alkavat jo näkyä.

Myös EU:n lainsäädännöllä on suuri merkitys: alueen markkinat avautuvat Zooproteinille vasta, kun hyönteisten käyttö eläinrehuna sallitaan. Muutosta valmistellaan parhaillaan.

Toinen venäläinen bioalan yritys, WiseSoil, jalostaa biojätettä energiaksi. Viestintäjohtaja Aleksandr Smotritskiy kuvailee konettaan ”hampaiksi”, jotka käsittelevät jätteen ennen sen menoa ”mahaan” eli biokaasua tuottavaan säiliöön.

Keksintö lämmittää, hienontaa, puhdistaa ja poistaa jätteestä happea, jolloin kaasun tuottaminen nopeutuu.

”Venäjällä luotetaan vielä fossiilisiin polttoaineisiin, koska niitä on helposti saatavissa. Kasvihuoneilmiö ei yksinkertaisesti kiinnosta ihmisiä. Siksi etsimme yhteistyökumppaneita Euroopasta”, Smot­ritskiy kertoo.

Kiinnostavia kontakteja on löytynyt erityisesti Saksasta. Suomessa yritys tekee yhteistyötä Biokympin kanssa.

Vaikka Euroopan ja Venäjän poliittiset erot ovat viime aikoina korostuneet, Yarmakin mielestä niillä on kuitenkin paljon yhteneväisyyksiä.

”Slushiin on helppo tulla. Olemme olleet yhteydessä alasta kiinnostuneisiin myös esimerkiksi Koreassa ja Ghanassa, ja ne ovat aivan eri maailma.”