Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Nyt maistuu lähellä tuotettu

    vierasyliö

    Trendikäs ruokashoppailija

    poimii nyt kärryynsä luonnollista ja lisäaineetonta lähiruokaa. Erityisesti lihan, ja varsinkin luomulihan, suosio on kasvussa.

    Hiljattain julkaistun

    Consumer Compass Oy:n

    toteuttaman Elintarviketrendit

    2012 -tutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat kauppoihin lisää luomulihaa. Sekä valikoimiin että saatavuuteen

    toivotaan parannusta. Luomukasvisvalikoimiin ollaan

    tyytyväisempiä.

    Kyselytutkimus osoitti,

    ettei suomalaisten karppausbuumissa näy laantumisen merkkejä. Vastanneista noin tuhannesta suomalaisesta

    kolmannes arvioi syövänsä

    liikaa nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja yhtä suuri osa arvioi ruokavalioonsa sisältyvän liikaa sokeria. Liki kolmannes kertoi aikovansa lisätä

    punaisen lihan käyttöään.

    Elintarviketrendit 2012 -tutkimus selvitti myös syitä, miksi luomuelintarvikkeita halutaan ostaa. Tärkeimmäksi perusteeksi nousi maku. Sitten

    seuraavat tärkeysjärjestyksessä

    terveellisyys, puhtaus, eettisyys ja laatu. Luomutuotteen puhtauden odotetaan vaikuttavan parantavasti myös

    makuun.

    Laatutietoisina ja vastuullisina kuluttajina luomun käyttäjät arvostavat muita enemmän myös ympäristöystävällisyyttä ja kierrätettävyyttä sekä ruuan

    tuottajan vastuullisuutta ja eettisyyttä. Kaikista vastanneista 32 prosenttia ilmoittaa aikovansa lisätä luomun

    käyttöä; vielä useampi (35 %) aikoo kasvattaa lisäaineettoman ruoan käyttöä.

    Luonnollisuuden rinnalla ruuan kotimaisuus on tärkeä valintaperuste. Vastaajista

    nelisenkymmentä prosenttia aikoo lisätä lähellä tuotettujen elintarvikkeiden kulutustaan.

    Ruokavalinnoissaan kuluttaja antaa edelleen suuren painoarvon ruuan terveellisyydelle

    sekä merkitykselle painonhallinnassa. Tämän osoitti myös Baltfoodin tekemä,

    Consumer Food Trends in the

    Baltic Area, laaja Itämeren alueen kuluttajien odotuksiin

    pureutunut ruokatrenditutkimus vuodelta 2009.

    Baltfoodin trenditutkimuksen perusteella Itämeren

    alueen väestö haluaa tulevaisuudessa huolehtia terveydestään ja turvallisuudestaan ruuan avulla nykyistä enemmän. Väestön ikääntyminen nostaa ravinnon ja terveyden väliset yhteydet erityisen

    keskeiseen asemaan.

    Elintarviketrendit 2012 -tutkimus puolestaan osoitti

    ruokavalion terveellisyyden kiinnostavan erityisesti nuoria aikuisia. Sen mukaan suomalaisista naisista liki puolet ja miehistä yli kolmannes ilmoitti

    rukanneensa ruokatottumuksiaan maaliskuista kyselyä edeltäneen vuoden aikana

    aikaisempaa terveellisempään suuntaan.

    Baltfoodin trenditutkimuksen

    mukaan monet kuluttajat

    haluavat ilmaista ostopäätöksillään persoonaansa, mielipiteitään ja asemaansa. Ostopäätöksensä tueksi kuluttaja haluaa tietää mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu.

    Ruuan suosiota nostaa sen taustasta kertova tarina.

    Tällaiselta pohjalta kuluttaja muodostaa käsityksensä elintarvikkeiden turvallisuudesta, eettisyydestä ja ekologisuudesta. Taustoihin ja tarinoihin paneutuva kuluttaja valitsee mielellään paikallista ja eettisesti tuotettua ruokaa.

    Tutkimus tuki myös käsitystä, että yhä useampi kuluttaja puntaroi ekologisen selkäreppunsa painoa. Siksi ekomerkinnät ovat entistä tärkeämmässä roolissa Itämeren alueella myytävissä ruokatuotteissa. Kuluttaja haluaa löytää pakkauksista vaivattomasti luotettavat tuotetiedot.

    Useimmissa tulevaisuutta

    luotaavissa tutkimuksissa

    kuluttajien ennakoidaan tekevän

    valintojaan aikaisempaa yksilöllisemmin. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, MTT:n ja Finpron MIRHAMI 2030 -tutkimuksen tuloksena rakentui tulevaisuudenkuva, jonka mukaan ajan myötä saatetaan joutua rajoittamaan kuluttajien vapautta.

    MIRHAMI -tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat

    uskovat vahvasti, että valmisruokien ja geenimuunneltujen

    elintarvikkeiden tarjonta lisääntyy tulevaisuudessa. Samanaikaisesti he pitävät tätä erittäin epätoivottavana kehityksenä.

    Elintarvikejalostajat ja

    kauppa kuitenkin seuraavat

    aktiivisesti kuluttajakäyttäytymistä sekä tulevaisuutta visioivia trenditutkimuksia; niiden pohjalta edelläkävijäyritykset suuntaavat tuotantoaan ja

    valikoimiaan.

    Espanjalaisten Azti-Tecna -tutkimussäätiön ja Bilbao Design Academyn hiljattain julkaisema

    ennuste, The 2020 consumer

    in 8 trends, maalaa monivivahteisen näkemyksen maailmanlaajuisesti vaikuttavista tulevaisuuden ruokavirtauksista. Sen mukaan vuonna 2020

    kuluttajavalintoihin vaikuttaa kahdeksan erilaista trendiä:

    1) ruualla on tarina ja viesti

    – läpinäkyvyyttä, yksilöllisyyttä ja aitoutta arvostetaan

    2) kaikilla aisteilla – ruokaelämystä vahvistetaan useamman aistin kautta

    3) slowcal – slow food -liikkeen periaatteen tapaan nautitaan laadun, vastuullisuuden ja herkullisuuden vaatimukset täyttävää ruokaa

    4) tässä ja nyt – nopeaa, terveellistä ja välittömästi palkitsevaa ruokaa missä ja milloin vain

    5) ruokaviihdettä – ruokakokemukseen liitetään seikkailua, yllätyksellisyyttä ja viihdettä

    6) helppous – ruuan hankkiminen ja nauttinen ovat helppoa sekä tarjolla on räätälöityjä

    kuluttajan elämää helpottavia ruokapalveluita

    7) henkilökohtainen terveys

    – etsitään vastuullisesti omaa

    kehoa ja mieltä tasapainottavia ruokavalioita

    8) minuus ruuasta – ruokavalinnoilla ilmennetään omaa

    tai ryhmän persoonallisuutta,

    tavoitteita ja arvoja

    Miten trendit vaikuttavat

    kuluttajakäyttäytymisen kokonaisuuteen? Ajan myötä trendit muuttuvat, mutta osa juurtuu ruokakulttuuriimme.

    Toivottavasti maku ja laatu pysyvät kärkisijoilla emmekä unohda terveellisyyttä ja kestävyyttä. Hinta ja helppous sen sijaan ovat valintaperusteita, jotka aina jossain määrin vaikuttavat ruokavalintoja tehtäessä.

    HEIDI VALTARI

    Ruoka-Suomi -teemaryhmän erityisasiantuntija

    Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea

    Avaa artikkelin PDF