Luvaton susijahti siirtyi syyteharkintaan – kuollutta sutta ei ole ja epäillyt kiistävät ampuneensa
Poliisit löysivät maastosta jälkiä, jotka he tunnistivat suden jäljiksi, myös verta ja karvaa löytyi. Veri oli jäniksen ja karva jonkin koiraeläimen.
Erävalvontaan erikoistunut poliisipartio seurasi maastossa jälkiä, jotka naiset kertoivat suden tekemiksi. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenKohtuullisen laaja esitutkintamateriaali koskien luvatonta susijahtia on lähetetty syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjävirastoon, kertoo rikoskomisario Kimmo Wetterstrand Itä-Suomen poliisista.
Syytekynnys ylittyi kolmen seikan seurauksena, Wetterstrand selittää. Esitutkinta aloitettiin, kun uudenvuoden aattopäivänä viime vuoden puolella koiriaan ulkoiluttamassa olleet naiset näkivät Joensuun Kiihtelysvaaran Uskalissa eläimen juoksevan melko läheltä heitä.
Naisten mukaan eläin oli varmuudella susi. Wetterstrandin mukaan naisten lajintunnistus on yksi syytekynnyksen ylittäneistä seikoista.
Näköhavainnon jälkeen naiset olivat havainneet lähellä tapahtumapaikkaa autoja, joiden ympärillä oli ollut metsästäjiä. Metsästäjät kertoivat naisille olleensa kettujahdissa.
Tapauksesta ilmoitettiin poliisille vasta muutaman päivän päästä havainnon jälkeen, mutta koska lunta ei ollut satanut, suoritettiin tapahtumapaikalla tutkintaa.
Erävalvontaan erikoistunut poliisipartio seurasi maastossa jälkiä, jotka naiset kertoivat suden tekemiksi. Eläimen jäljet tulivat maastosta lopulta moottorikelkkauralle.
"Jäljet ovat poliisien mukaan suden", sanoo rikoskomisario.
Muutaman kymmenen metrin päästä löytyi paikka, jossa oli runsaasti verta ja karvoja. Tässä vaiheessa käynnistettiin esitutkinta törkeästä metsästysrikoksesta, sillä oli syytä epäillä, että alueella oli ammuttu sutta.
Jälkihavainnot ovat Wetterstrandin mukaan toinen syytekynnyksen ylittäneistä seikoista.
Laboratoriotutkimusten perustella tutkittu veri oli kuitenkin jäniksen verta ja karvanäytteet olivat koiraeläimen, mutta tuloksissa ei pystytty yksilöimään, oliko tämä koiraeläin juuri susi. Laboratoriotulosten jälkeen tutkintanimike muutettiin metsästysrikokseksi, koska ei ollut näyttöä siitä, oliko sutta vahingoitettu.
Esitutkinnan päättyessä metsästysrikoksesta epäiltyjä on yhdeksän miestä. Epäillyt ovat kotoisin Joensuusta, Tohmajärveltä ja Kiteeltä.
Viisi heistä oli esitutkinnan aikana pidätettynä ja yksi tutkintavankeudessa. Miehet ovat kertoneet esitutkinnassa vaihtelevasti uudenvuoden aaton tapahtumista.
Osa on myöntänyt olleensa metsästämässä sutta ja sen, että kaikki metsästykseen osallistuneet miehet olivat jahdin tarkoituksesta tietoisia. Osa epäillyistä on vastaavasti kiistänyt olleensa metsästämässä sutta kyseisenä päivänä ja että tarkoituksena oli ollut metsästää kettua.
Sen myöntäminen, että on osallistunut susijahtiin, oli kolmas syytekynnyksen ylittänyt seikka, kertoo Wetterstrand. Kaikki epäillyt kiistävät ampuneensa sutta.
Metsästyksessä käytettiin useita koiria. Osa epäillyistä kuuluu metsästysseuraan, jonka alueella metsästys tapahtui.
Esitutkinnan aikana on tehty runsaasti teknistä tutkintaa, kotietsintöjä ja kiinniottoja. Koiratutkien GPS-paikantimia ja matkapuhelimia on muun muassa takavarikoitu.
Epäiltyjen puhelimista ei ole löytynyt susijahtiin liittyvää viestittelyä, sanoo Wetterstrand.
Kotietsintöjen yhteydessä löysimme puutteita aseiden säilytykseen liittyen ja neljää miestä epäillään ampuma-aserikkomuksesta edellä mainitun metsästysrikoksen lisäksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
