Hallitus hakeealenevaamaataloustukea
Hallitus ehdottaa, että Etelä-Suomessa maksettu märehtijöiden tuki sekä kotieläintilojen ja tärkkelysperunan hehtaarituet siirretään maksettavaksi EU:n maatalouspolitiikan mukaisesta cap-tuesta.
Alenevaa kansallista tukea saisivat edelleen sika- ja siipikarja ja puutarhatalous.
Maatalouden rakenteen kehittämiseksi hallitus esittää koko maassa tukea investoinneille ja nuorille viljelijöille sekä luopumistukijärjestelmän jatkamista.
Suomi neuvottelee esityksestä EU-komission kanssa syksyn aikana. Muutokset tulevat voimaan 2015. Ensi vuonna tuet ovat samat kuin tänä vuonna.
Sikojen ja siipikarjan tuen enimmäismäärä pysyy samana vuoteen 2015. Tuki alkaa taas pienentyä 2016.
Käytännössä sika- ja siipikarjatilojen tuki pienenee jo 2015, koska kotieläintilan hehtaaritukea maksetaan enää ensi vuonna. Sioille ja siipikarjalle sitä ei korvata cap-tuilla.
Sikojen ja siipikarjan tuki on tuotannosta irrotettua. Sitä maksetaan menneen tuotannon viitemäärän mukaan.
Tänä ja kahtena seuraavana vuonna sika- ja siipikarjan tukea maksetaan Etelä-Suomessa enintään 16 miljoonaa euroa vuodessa. Se pienenee 6,5 miljoonaan 2020, aluksi 1,5 ja lopuksi 2,5 miljoonaa vuodessa.
Alun perin maa- ja metsätalousministeriön esityksessä vuoden 2020 tukisumma oli 5 miljoonaa. Summa nousi sen jälkeen, kun esitys jäi viime viikolla pöydälle. Jatkokeskustelua halusi RKP:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund.
Etelä-Suomen puutarhatalouden tuki on tänä vuonna reilut 13,6 miljoonaa. Vuoteen 2020 se pienenee hallituksen esityksen mukaan 10,9 miljoonaan. Vähennys on kunakin vuotena 0,46 miljoonaa.
Avomaan vihanneksille ja tärkkelysperunalle maksetaan kansallista hehtaaritukea vielä ensi vuonna. 2015 sitä ei enää makseta. Hallitus hakee sen sijasta niille cap-hehtaaritukea.
Märehtijöiden tuet siirtyvät 2015 maksettaviksi cap-tuista. Etelä-Suomen tukiesityksessä ei ole kerrottu, millaiset tuet sen jälkeen ovat.
Märehtijöihin kuuluvat lypsykarja ja muut naudat sekä lampaat ja vuohet.
Hevoset eivät saa tukea enää 2015. Vielä tänä ja ensi vuonna ne rinnastetaan märehtijöihin.
Tukien maksatuksen siirto capiin on mahdollista, koska siitä voidaan maksaa tuotantoon sidottua tukea enemmän kuin tähän asti. Tuotantoon sidottu tuki tosin pienentää kaikille maksettavaa hehtaarikohtaista tilatukea.
Maatalouden rakenteen kehittämiseksi Suomi esittää investointituen, nuoren viljelijän aloitustuen ja luopumistuen jatkamista koko maassa.
Aloitustuen enimmäismäärää hallitus esittää korotettavaksi 80 000 euroon. Investointituen enimmäismäärä olisi 500 000 euroa yhden tilan investoinnissa. Yhteishankkeessa summa olisi suurempi.
”Etelä-Suomen 141-tuki on ollut aikaisemmissakin ratkaisuissa alenevaa”, maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) perustelee.
”Sikojen ja siipikarjan tuki alenee hitaammin kuin nyt päättyvällä kaudella. Kahtena seuraavana vuotena se pysyy jopa samana.”
Artjoen mielestä nykyinen sikojen ja siipikarjan tuki ei ole jatkavien tilojen etujen mukaista.
”Se on tuotannosta irrotettua eikä palkitse nykyisestä saati tulevasta tuotannosta. On parempi kehittää lähivuosina muita keinoja, joilla tuetaan investointeja ja esimerkiksi hyvinvointitoimia. Tärkeää on myös parantaa kotimaisen tuotannon asemaa markkinoilla.”
Artjoki ei lähde ennustamaan, vaikuttavatko Etelä-Suomen tuen muutokset pohjoisiin tukiin. ”Siitä keskustellaan maataloustuottajajärjestöjen kanssa.”
Märehtijöiden tuen siirtoa Artjoki perustelee sillä, että EU-liittymissopimuksen mukaan Suomen on ensin käytettävä täysimääräisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan antamat mahdollisuudet. Hänen mukaansa tuen muoto ei vaikuta siihen, mikä on ratkaisun loppusumma.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
