Suomalaisten investoinnit Venäjällä ennätyskannassa
Suomalaisten investointikanta Venäjällä kohosi viime vuonna uuteen ennätykseen, 3,2 miljardiin euroon. Asia ilmenee Aalto yliopiston Cemat-tutkimuslaitoksen tuoreesta raportista.
Kokonaisuutena suomalaisyritysten investoinnit ovat tätäkin suuremmat, sillä luku perustuu Suomen Pankin tilastoon ja siihen luetaan vain suorat rahavirrat Suomesta Venäjälle. Yritykset tekevät kuitenkin investointeja myös kolmansien maiden kautta.
Suomalaisten investoinnit olivat silti vain prosentin luokkaa kaikista Venäjälle tehdyistä suorista ulkomaisista sijoituksista.
Kun tarkastellaan investointikantaa viime vuodenvaihteessa, Suomi sijoittuu vasta sijalle 16. Ruotsalaisten investointikanta oli noin kolminkertainen ja sijoitus kahdeksas, osoittaa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit viikon 42 katsauksessa.
Eniten ulkomaisia investointeja houkuttelivat kauppa, rahoitus- ja vakuutusala sekä rakennusteollisuus. Alkuvuoden tilasto kertoo Cematin mukaan, että investoinnit rakentamiseen ovat tämän jälkeen selvästi hiipuneet.
Tämän vuoden kuluessa uusista investoinneista Venäjälle ovat suomalaisista yrityksistä ilmoittaneet muun muassa kaupan ketjut SOK ja Kesko sekä pakkausmateriaaleja valmistava Walki. Sen sijaan Tieto ja TeliaSonera ovat joutuneet perumaan suunnitelmiaan venäläisessä toimintaympäristössä kohdattujen hankaluuksien vuoksi.
Valtaosa viime vuoden sijoitusvirrasta maksettiin veroparatiiseiksi tai osaksi sellaisiksi luettavista maista. Cematin mukaan jopa kolme neljännestä parin viime vuoden ulkomaisista sijoituksista on lähtöisin veroparatiiseista.
Ensimmäisessä kuviossa tämä näkyy selvästi: puolet listan maista luokitellaan vähintään osittain veroparatiiseiksi.
Rahavirrat Venäjälle kertovat mielenkiintoista tarinaa myös Venäjän omasta taloudesta.
Suoria sijoituksia Venäjältä ulkomaille on tehty sitten vuoden 2009 taantuman koko ajan enemmän kuin sijoituksia ulkomailta Venäjälle (toinen grafiikka).
Bofitin tilasto kertoo, että tämän vuoden kolmannella neljänneksellä yksityistä pääomaa virtasi ulos maasta viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Osa varakkaiden venäläisten sijoituksista palaa veroparatiiseista kotimaahan. Esimerkiksi Kyprokselle siirrettiin viime vuonna 122 miljardia dollaria (99 miljardia euroa) venäläisiä varoja. Takaisin virtasi jonkin verran enemmän, 129 miljardia dollaria.
Veroparatiiseihin on epäilty liittyvän rahanpesua. Joka tapauksessa jatkuva pääomapako viestii ainakin siitä, että rikkaimmat venäläissijoittajat etsivät joko suurempia tai varmempia tuottoja varoilleen.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
