Kilpailuvirastokurittaa Valiota
Kilpailuviraston mukaan meijeriyhtiö Valio on käyttänyt määräävää
markkina-asemaansa väärin. Virasto vaati viikko sitten, että markkinaoikeus määräisi Valiolle 70 miljoonan euron sakon.
Vaatimusta voi pitää kovana, koska sakko on suuruusluokaltaan samaa tasoa kuin sakot asfaltti- ja puukartelleista. Näissä tapauksissa ei ollut kysymys siitä, että olisi kilpailtu liikaa, vaan ei kilpailtu lainkaan.
Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee se, että viraston mielestä Valio on myynyt perusmaitoja liian halvalla kaupoille. Näin Valio olisi pyrkinyt sulkemaan markkinat kilpailulta. Käytännössä tästä ei ainakaan ole näkynyt merkkejä, sillä Valion kilpailijoiden perusmaitotuotteet eivät ole vähentyneet kauppojen hyllyillä. Pikemminkin päinvastoin.
On aivan selvä, ettei Valio tyydy Kilpailuviraston vaatimuksiin, vaan yhtiö aikoo valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen. Valion toimitusjohtajan Pekka Laaksosen mukaan Kilpailuviraston vaatimus tarkoittaa sitä, ettei Valio saisi tarjota asiakkailleen perusmaitoja tuontituotteiden kanssa kilpailukykyiseen hintaan.
Kilpailuviraston tulkinnan mukaan Valio myy perusmaitojaan liian halvalla suhteessa tuottajille maksettavaan hintaan. Periaatteessa
tulkinta tarkoittaa, että ellei Valio nosta
kaupalle myytävien maitojen hintoja, sen pitää laskea tuottajille eli omistajilleen tuottajaosuuskuntien kautta maksettavia tuottajahintoja. Kumpaa vaihtoehtoa Kilpailuvirasto suosittelee?
Kilpailuviraston ylijohtajan Timo Mattilan mukaan ei ole aivan selvää, että kuluttajahinnat nousisivat ainakaan merkittävästi, vaikka Valio nostaisi tukkuhintoja. Hänen mielestään paljon riippuu siitä, mitä päivittäistavarakauppa tekee (HS 21.12.).
Jos Valio nostaa perusmaitojensa tukkuhintaa, pitäisi kaupan tinkiä siinä tapauksessa omista katteistaan kuluttajien eduksi. Onko päivittäistavarakauppa siihen valmis?
Valio perustelee eurooppalaisittain suhteellisen hyvää tuottajahintaa sillä, että Valio tekee valtaosan tuloksestaan niin sanotuilla korkean lisäarvon tuotteilla.
Näistä tuotteista saatava tuotto maksetaan maidontuottajille eli omistajille osuuskuntien
tapaan lisähintana. Korkean lisäarvon tuotteiden merkitys on niin suuri, että kiistan kohteena olevien perusmaitojen osuus Valion liikevaihdosta on noin kuusi prosenttia.
Olisiko Kilpailuviraston tulkinta toisenlainen, jos lisähintaa eli yrityksen omistajilleen jakamaa voittoa kutsuttaisiin osingoksi osakeyhtiöiden voitonjaon tapaan?
Kilpailussa perusmaitojen markkinoista ei ole päällimmäinen kysymys kotimaan maitomarkkinoiden sisäisestä kilpailusta, vaan kotimaisen tuotannon kilpailusta tuontia vastaan. Valion suurin kilpailija Pohjois-Euroopassa
on ruotsalais-tanskalainen Arla Foods, joka omistaa Arla Ingmanin. Arla Foodsin liikevaihto on neljä kertaa suurempi kuin Valion.
Vaikka nestemäisen maidon tuonti on suhteellisen pientä, on tuonti todellinen uhka myös kotimaiselle meijeriteollisuudelle. Esimerkiksi suomalaisten syömistä juustoista oli Suomen Gallup Elintarviketiedon mukaan tämän vuoden alkupuoliskon aikana lähes puolet tullut ulkomailta. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan oli neljä prosenttia.
Kilpailuviraston tekemä esitys herättää
paljon kysymyksiä. Niihin saadaan markkinaoikeuden vastaus todennäköisesti vasta vuoden 2014 aikana.
Toivottavasti ratkaisu on kotimaisen maidontuotannon ja -jalostuksen kannalta myönteinen. Kysymys on suomalaisten työpaikoista sekä tiloilla että jalostuksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
