Näin tehdään paperia!
”Minkä kokoisia puukuidut ovat? Nyt siis puhutaan paperinvalmistukseen yleisesti käytettävistä mänty- ja koivukuiduista”, jalostus- ja pakkaustekniikan professori Jouni Paltakari arvuuttaa halliin kokoontunutta oppilas- ja opettajajoukkoa.
Joku tietää oikein: puukuitujen pituus on pari kolme millimetriä.
Paltakari paljastaa, että paksuudeltaan ne ovat vain joitakin kymmeniä mikrometrejä. Yhteen A4-paperiarkkiin mahtuu miljoona tai kaksi miljoonaa puukuitua.
Jotta aika ei kuluisi pelkkään höpisemiseen, oppilaat pääsevät tuota pikaa kokeilemaan paperin valmistusta laboratoriomestari Christian Orassaaren johdolla.
On keskiviikkoaamupäivä. Ollaan entisen Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitoksella. Samassa paikassa on opiskellut moni nykyisistä sellu- ja paperiteollisuuden pampuista.
Vaikka uutta paperia syntyy mallikkaasti, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden ensisijainen kiinnostuksen kohde taitaa olla metsä.
Jokainen viidestätoista paperinvalmistukseen osallistuvasta on selvittänyt tiensä valtakunnallisen Metsävisan finaaliin. Alkukilpailuihin osallistui yli puolet Suomen yläkouluista.
Tuusulan Ruotsinkylään pystytetyllä maastoradalla testattiin tiistaina esimerkiksi, miten hyvin oppilaat tunnistavat metsälajistoa. Järjestäjänä toimineen Suomen Metsäyhdistyksen mukaan metsänhoitoon liittyvät aiheet sujuivat osallistujilta erityisen hyvin.
Tasaikäisrakenteisessa metsässä oppilaiden piti tietää, että seuraavaksi metsään tehdään uudistushakkuu.
Eri-ikäisrakenteisessa metsässä taas oli kerrottava, mitä eri puulajeille tapahtuu luontaisessa sukkessiossa tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi kysyttiin, mitä puita poistettaisiin ja mitä säästettäisiin, jos metsää alettaisiin hoitaa eri-ikäisrakenteisena.
”Oppilaat osasivat vastata monimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin hirmuisen hyvin”, kertoo Suomen Metsäyhdistyksen yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen.
”Sen sijaan oli mielenkiintoista, että kun seisottiin talousmetsässä, moni sanoi sen olevan luonnontilainen metsä. Mutta niinhän se tutkimusten mukaan monilla aikuisillakin menee.”
Finalistien jännitys omasta sijoituksestaan säilyi keskiviikkoiltapäivään asti.
Vasta silloin selvisi, että voiton vei Kaisja Semenoja rovaniemeläiseltä Napapiirin yläasteelta. Semenoja on kotoisin Inarin Sevettijärveltä.
Toiseksi tuli Annukka Markkula Saarijärven keskuskoulusta ja kolmanneksi Iida Leppikoski sastamalalaisesta Sylvään koulusta.
Metsävisan finalistien mukaan ihan kaikkia testattuja asioita ei ollut opetettu koulun biologiantunneilla.
Esimerkiksi toiseksi tulleelle Annukka Markkulalle metsäasiat ovat kuitenkin tuttuja, ”keskellä mehtää kun asun.”
Metsävisan viimevuotinen voittaja Eveliina Vehkala Siikaisten yhtenäiskoulusta pääsi finaaliin jo toistamiseen.
”Enemmän näitä luontojuttuja on tullut opittua kodin kuin koulun kautta”, suunnistusta ja lintujen rengastusta harrastava Vehkala kertoi.
Heli Virtanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
