Onko sinulla käytössäsi älykello tai sykemittari? Sen avulla voidaan pian tunnistaa sydämen vajaatoiminta

Sydämen sykevälien ominaisuuksia voidaan mitata ammattilaitteiden lisäksi esimerkiksi älykelloilla ja sykemittareilla. Kuva: Sanne Katainen

Tampereen yliopiston fysiikan tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan tunnistaa sydämen vajaatoiminta tarkemmin ja helpommin kuin on aiemmin pidetty mahdollisena.

Uuden tutkimuksen mukaan sydämen vajaatoiminta voidaan tunnistaa luotettavasti sydämen sykevälien ominaisuuksista, joita voidaan mitata ammattilaitteiden lisäksi esimerkiksi älykelloilla ja sykemittareilla.

Uusi menetelmä perustuu aikasarja-analyysiin, jonka on kehittänyt professori Esa Räsäsen johtama laskennallisen fysiikan tutkimusryhmä.

Tutkimuksessa analysoitiin useita kansainvälisiä tietokantoja, jotka sisälsivät pitkäaikaisia EKG-mittauksia terveiltä ja sydänsairauksista kärsiviltä potilailta. Tutkimus keskittyi erityisesti sydämen vajaatoiminnan erottamiseen terveistä koehenkilöistä sekä eteisvärinäpotilaista. Uuden menetelmän avulla sydämen vajaatoiminta tunnistettiin 90 prosentin tarkkuudella, mikä osoittaa, että se on tehokas ja luotettava diagnostiikan apuväline.

Uuden menetelmän avulla sydämen vajaatoiminta tunnistettiin 90 prosentin tarkkuudella, mikä osoittaa, että se on tehokas ja luotettava diagnostiikan apuväline. Kuva: Janiko Kemppi / Garmin / Suunto

Nykyisin sydämen vajaatoiminnan diagnosointi perustuu usein kalliisiin ja aikaa vieviin kuvantamismenetelmiin, kuten sydämen ultraäänitutkimukseen. Aiemmin vajaatoiminnan havaitseminen pelkistä sykeväleistä on ollut äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos potilaalla on säännöllinen sinusrytmi. Sen sijaan eteisvärinä on paljon helpompi tunnistaa ja se onnistuu jo monilla kuluttajalaitteilla.

Uusi menetelmä mahdollistaa sydämen vajaatoiminnan seulonnan huomattavasti helpommin ja kustannustehokkaammin esimerkiksi kuluttajille suunnatuilla sykemittareilla ja älykelloilla. Tämä voisi tutkijoiden mukaan mahdollistaa sydänsairauksien varhaisemman havaitsemisen ja siten parantaa potilaiden hoitoa ja ennustetta.

Tutkimus on julkaistu Heart Rhythm O2-lehdessä.