passipaikalla Metsälinja hakusessa
Toimittajat olivat tehneet vaalitentteihin kotiläksynsä hyvin. Ehdokkaille oli etsitty eurooppalaisista sisarpuolueista suomalaiselle ajattelutavalle mahdollisimman kaukaisia hörhöjä. Sitten jankutettiin, miten tuollaisessa porukassa voitte toimia.
Eduskunnan metsäkeskustelu tiistaina osoitti, ettei ristiriitoja kannata Euroopasta asti etsiä. Esimerkiksi Anne Kalmari (kesk.) ja Pirkko Mattila (ps.) ihmettelivät, mikä oikein on kokoomuksen linja.
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok.) esittää metsätilamaksua eli kiinteistöveroa metsille. Joku kokoomuslainen vaatii Etelä-Suomeen paljon lisää suojelualueita, toinen pitää metsäteollisuutta auringonlaskun alana.
Kokoomuksen maataloussiiven kärkihahmoksi nouseva Janne Sankelo ilmoitti jämerästi, että kokoomuksen linja näkyi kehysriihessä: Metsätilamaksua ei tullut.
Ministeri Pertti Salolainen (kok.) on tällä hetkellä eduskuntatalon näkyvin edustaja. Valtiosalin sisäänkäynnillä saa ihailla hänen luontokuvanäyttelyään. Kalasääksi nappaa saalista eri maisemissa.
Keskustelussa Salolainen vaati tunteikkaasti Etelä-Suomen metsien lisäsuojelua. Satu Haapanen (vihr.) pärjäsi suojelijana kiivaudessa hädin tuskin.
Ministeri Jari Koskinen (kok.) totesi kuivasti, että Euroopan tiukasti suojelluista metsistä Suomessa on puolet. Etelä-Suomessakin on suojellun kahden prosentin lisäksi runsaasti metsää muiden rajoitusten piirissä.
Jari Myllykoski (vas.) muistutti, että Etelä-Suomen metsistä 30 prosenttia on käyttämättä. Monen vasemmistolaisen tavoin hän kaarteli, pitääkö käyttää keppiä vain porkkanaa.
Sirpa Paatero (sd.) uskalsi suoraan esittää metsätilamaksua hakkuiden vauhdittamiseksi. Tukena on SDP:n puoluekokouksen tuore päätös Seinäjoelta. Kokouksen poliittiset linjaukset ovat julkisuudessa jääneet dramaattisen puheenjohtajaratkaisun varjoon, mutta ohjelmiaan SDP ei unohda sataan vuoteen.
Ministeri Koskinen varoitti ottamasta veroriskejä tässä tilanteessa, kun investoinnit näyttävät vihdoin käynnistyvän. Metsätilamaksua puuhaavaa kokoomussiipeä ei salissa tällä kertaa näkynyt.
Timo Korhonen (kesk.) piti metsänhoitoyhdistyksiä oleellisina puun liikkumiselle. Kaj Turunen (ps.) muistutti tieverkon heikentymisen haittaavan yhä enemmän puun kulkemista.
Kansalaisaloite ruotsin saattamiseksi valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla eli pakkoruotsin poistaminen eteni valiokuntakäsittelyyn. Keskustelu ei ollut harkintakyvyn korkeaveisua.
Ääripäinä olivat luonnollisesti perussuomalaiset ja RKP. Teuvo Hakkarainen (ps.) arveli suomalaisten enemmistön olevan sitä mieltä, että Suomessa voi elää ruotsia osaamatta koko ikänsä. Konstaapeli Ismo Soukola (ps.) valitti, että poliisien pitää nykyisin usein opetella ruotsin alkeet saadakseen pitää virkansa.
Pahiten ärsytti Jörn Donner (r.), joka sanoi tyhmien divisioonan kolkuttelevan eduskunnan ovea. Mutta Elisabeth Naucler (r.) vastasi napakasti pakkoruotsin raskautta päivitteleville. Niinkin lähellä kuin Norjassa pitää koulussa opiskella maan kumpaakin kieltä. Naucler on syntyperältään puoliksi norjalainen.
Aila Paloniemi (kesk.) esitti, että jossain osissa maata B-kieleksi voitaisiin ottaa venäjä. Ei sekään taida Itä-Suomen köyhissä kunnissa kovin helppo ratkaisu olla.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) kertoi, että muutama vuosikymmen sitten oli normaalia, että suomalaiset osasivat neljää viittä kieltä. Olemmeko eläneet rouva Vahasalon kanssa samassa maassa?
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
