Vesiosaaminen on vientituote
vierasyliö
Puhtaan juomaveden saanti on ihmiskunnan suurin haaste jo lähitulevaisuudessa. Maapallon vesistä vain yksi prosentti on helposti hyödynnettävää puhdasta vettä. Vedestä on jo nyt tullut hinnoiteltu raaka-aine, kuten öljystä ja sähköstä.
Viimeisen 30 vuoden aikana veden hinta on lähes nelinkertaistunut. Ei olekaan ihme, että vedenkäsittelystä on tullut nopeimmin kasvavia liiketoiminta-alueita. Kasvun odotetaan jatkuvan jopa kuuden prosentin vuosivauhdilla.
Ilman dramaattista teknologista harppausta veden kysynnän ja tarjonnan välille repeää 40 prosentin kuilu vuoteen 2030 mennessä. Puhtaan veden tarvetta lisäävät väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä Etelä-Amerikan ja Aasian kiihtyvä kaupungistuminen.
Mainitut ongelmat kasautuvat samoille alueille; esimerkiksi Intian jättikaupungissa Hyderabadissa vettä saa hanasta vain kaksi tuntia päivässä.
Yhdyskunnat kuluttavat käyttövedestä noin 10, maatalous 70 ja teollisuus 20 prosenttia. Monet teollisuudenalat, kuten paperi-, sellu-, öljy- ja kaivosteollisuus, tarvitsevat tuotannossaan valtavasti vettä.
Ympäristön kannalta haastavinta on kaivannaisteollisuuden käyttämän veden saattaminen takaisin luonnon kiertoon. Raaka-aineiden niukkuus ajaa tuotantoa uusille, vaikeasti hyödynnettäville alueille, kuten syvän meren alueille Brasiliassa ja pohjoisille vesille Grönlannissa.
Fossiilisten polttoaineiden kehittyvät tuotantotavat asettavat uusia haasteita vesien suojelulle ja käytölle. Maaperään sitoutuneen maakaasun eli liuskekaasun tuotanto on ongelmallista, mutta vesiteknologian keinoin siihenkin on löydettävissä ratkaisuja. Suomalaisille ovat tulleet tutuksi raakamalmin rikastaminen liuottamisella ja siihen liittyvä uusi teknologia.
Vesi on merkittävä kustannustekijä teollisuudessa myös Suomessa. Aikakauslehtipaperikoneessa kiertää vuodessa 60 miljoonaa kuutiometriä vettä. Se on noin viisi prosenttia kulurakenteesta, kutakuinkin henkilöstökulujen verran. Vesimäärä vastaa keskikokoisen suomalaisen järven vesimäärää. Kaivoksissa vesi on lähes yhtä merkittävä kustannuserä.
Maataloudessa kastelu- ja juomaveden käytön tehostamisen lisäksi tärkeää on ravinteiden huuhtoutumisen estäminen. Kustannustehokkaan, hajakuormitusta vähentävän teknologian kehittäminen on ympäristön ja makean veden saannin kannalta tärkeää Suomessa ja maailmalla.
Veteen liittyviä innovaatioita syntyy vauhdilla. Vuonna 2008 patentoitiin yli 13 000 vesiteknologiaan liittyvää keksintöä. Merkittävimmät patentoijat ovat Kiina ja USA.
Suomessa on laajaa veteen liittyvää osaamista. Vesiosaaminen vientituotteena on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Vesiklusteriimme lasketaan kuuluvan nyt noin 200 yritystä.
Alan tutkimusta harjoitetaan useissa korkeakouluissa. Suomalainen vesiosaamisverkosto on kehittynyt 1960-luvulta lähtien. Eri puolilla maata on tutkimuslaitosten ja yritysten välisiä laajoja tutkimusohjelmia.
Esimerkiksi Kemira on VTT:n kanssa pääkumppanina Center of Water efficiency excellence –huippuosaamiskeskuksessa. Sen tavoitteena on kehittää uutta teknologiaa, jolla voidaan tehostaa veden käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja vesi-intensiiviselle teollisuudelle.
Tutkimusalueiden valinnassa keskeisenä kriteerinä on ollut kysyntä kasvavilla maailmanmarkkinoilla. Esimerkkejä näistä ovat makean veden valmistus energia- ja kustannustehokkaasti merivedestä, jätevedenkäsittelyssä syntyvän biomassan hyödyntäminen energian- ja biopolttoaineiden tuotannossa sekä tuotteiden biohajoavuus.
Kiinnostava alue vesisektorilla on kalvo- eli membraanitekniikka, joka on edennyt viime vuosina pitkin harppauksin. Membraanitekniikan avulla pystytään jätevesistä ”siivilöimään” jätteitä, jotka saadaan otettua uudelleen käyttöön arvokkaina raaka-aineina. Näin säästetään sekä ympäristöä että rahaa.
Lisäksi kalvoteknologia tarjoaa energiatehokkaan keinon niukkojen vesivarantojen varassa olevien yhdyskuntien juomaveden jalostamiseen merivedestä.
Vesiklusterin tuotteiden kysyntä on suhdanteista riippumatonta. Tämä on olennaista Suomen kaltaiselle taloudelle, jonka menestys nojaa pitkälti investointihyödykkeiden vientiin. Puhdasta vettä tarvitaan aina ja kaikkialla, eikä tarve poistu syvimmänkään laman aikana.
Ympäristöystävällisen ja tehokkaan vesihuollon edellytys on toimiva ja korruptoimaton hallinto. Yritykset eivät voi sitoutua suuriin vesihankkeisiin, jos julkisen hallinnon riippumattomuuteen ja tehokkuuteen ei voida luottaa. Huonon hallinnon seuraukset näkyvät maatalouden ja teollisuuden vedenkäytössä puhtaan veden saantivaikeuksina ja jätevesiongelmina.
Ongelmat ovat suurimmat siellä, missä apua eniten tarvittaisiin: kehittyvän maailman kaoottisesti kasvavissa suurkaupungeissa.
Suomalaisen vesiosaamisen vientimenestyksen kannalta on tärkeää, että edistämme korruption vastaista työtä maailmanlaajuisesti. Kun hallinto toimii avoimesti, ennakoitavasti ja oikeudenmukaisesti, infrastruktuurihankkeet saadaan rakennettua vahvalle pohjalle. Tästä hyötyvät ihmiset, ympäristö ja elinkeinoelämä.
HARRI KERMINEN
KARINA JUTILA
Kerminen on Kemira Oyj:n toimitusjohtaja ja Jutila on Ajatuspaja e2 johtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
