Vuoden kokki toivoo alalle kilpailijoita maakunnista
Henri Kotkavuori toivoo, että seuraava Vuoden kokki jatkaa ravintola-alan profiilin nostamista. Taustalla ravintola Savoyn keittiössä häärää Jari Kovanen. Jaana KankaanpÄÄ Kuva: Viestilehtien arkistoRokki raikaa ja ainakin seitsemän essua häärää keskittyneesti pöytätasojen ääressä. Olemme perinteikkään ravintola Savoyn keittiössä Helsingissä. Käynnissä ovat valmistelut illan kattaukseen.
Kiireen keskellä työskentelee myös vuoden kokki 2011 Henri Kotkavuori, jonka on aika luovuttaa titteli seuraavalle taiturille. Vuoden kokki -kisojen finaali käydään maaliskuun 15. päivä Gastro-messuilla Helsingissä.
Vuoden kokin tehtävä on tehdä alaa tunnetuksi. Kotkavuori kiersi viime vuonna ahkerasti erilaisissa tilaisuuksissa laittamassa ruokaa ja puhumassa.
Hänelle voitto lohkesi hyvin suomalaiskansallisella ruualla, läskisoosilla. Karjalanpaistin ohella se on Kotkavuoren mielestä suomalaisen keittiön kirkkaimpia helmiä.
Sekä Kotkavuori että vuoden kokki -kisat järjestävän Elo-säätiön johtaja Sari Mattila toivovat, että tulevaisuudessa kilpailuun osallistuu ammattilaisia eri puolilta Suomea. Nyt suurin osa kokeista tulee pääkaupunkiseudulta, jonne huippuravintolat ovat keskittyneet.
Kesäisin tosin huippukokkeja matkaa maakuntiin herättelemään suomalaista ruokakulttuuria eloon. Esimerkiksi viime kesänä Mikkelin Anttolanhovissa toimi keittiömestarina julkkiskokki Markus Maulavirta.
Toistaiseksi kuitenkin Helsinki on suomalaisen ruokakulttuurin portti, jonne saapuu raaka-aineita muualta Suomesta ja ruuasta kiinnostuneita turisteja maailmalta.
New York Times -lehti valitsi vastikään Helsingin maailman toiseksi kiinnostavimmaksi matkakohteeksi heti Panaman jälkeen. Mattila muistuttaa, että kriteereissä mainittiin hyvät ravintolat.
Kotkavuoren mukaan suomalaiset ovat alkaneet käydä enemmän ulkona syömässä.
”Tämän hetken juttu on sosiaalinen ruokailu, jossa ruokalajitkin jaetaan. Myös luomu ja karppaaminen eli hiilihydraattien välttely ovat pinnalla.”
Jälkimmäistä Kotkavuori ei ymmärrä. Hänen mielestään syömisestä katoaa nautinto, jos joutuu jatkuvasti miettimään, mitä laittaa suuhunsa.
Ravintoloiden keittiöissä on huomattu, että erityisruokavaliot ja allergiat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Kotkavuoren mukaan 40 hengen seurueessa saattaa helposti olla puolet sellaisia, joiden erityistoiveet on huomioitava. Se tuo hieman päänvaivaa kokeille.
Kotkavuori on huolissaan valtaväestön ruokailutottumuksista. Moni haluaa syödä vatsansa ähkyyn asti täyteen mahdollisimman nopeasti ja halvalla. Sen takia puolivalmisteiden käyttö etenkin ketjuravintoloissa on lisääntynyt.
Mattilan mielestä koulujen ruokatunteja kannattaisi pidentää 45 minuuttiin tai tuntiin, jottei hotkimisesta tulisi tapa.
Television kokkikilpailut ovat houkutelleet alalle uusia opiskelijoita. Kotkavuoren mielestä ohjelmat kuitenkin antavat alasta liian silotellun kuvan.
Todellisuudessa siivoamiseen kuluu paljon aikaa ja päivät saattavat helposti venyä pikkutunneille asti. Silloin keittiössä vallitseva yhteishenki ja huumori auttavat jaksamaan. Näin ainakin Savoyn keittiössä, jossa Kotkavuori on viihtynyt pian kuusi vuotta.
Kotimaisia raaka-aineita ja luomua suosivalle Savoylle on myönnetty joutsenmerkki. Ravintola myös kasvattaa itse yrttejä Helsingin kattojen yllä.
KATJA KOLJONEN
Vuoden kokki -kisan semifinalistit
julkistetaan 1.2. Finaali käydään Gastro-messuilla Helsingissä 15.3.
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö Elo järjestää vuoden kokki -kilpailut.
Elintarvikealan yritysten
rahoittama säätiö
perustettin 2009.
Tukee kokkien maailman-
mestaruuskisoihin (Bocuse d’Or) lähetettävää tiimiä.
Tukee ruoka-alan opintoja
sekä kokoaa suomalaisia
ruokakulttuurin vaikuttajia
yhteistyöhön.
Säätiön valtuuskuntaan,
jota johtaa kokki Jyrki Sukula, kuuluu asiantuntijoita
elintarviketeollisuudesta
ulkoministeriöön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
