Kossun maku syntyy Rajamäen lähdevedestä
Koskenkorvalla valmistuu vuosittain miltei 30 miljoonaa litraa etanolia, Altian tuotantopäällikkö Arttu Kivi kertoo. Timo Aalto Kuva: Viestilehtien arkistoILMAJOKI (MT)
Koskenkorvan viina ankkuroituu historiallisena brändinä vankasti eteläpohjalaiseen maaperään.
Kossu saa edelleen alkunsa Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevassa biojalostamossa, vaikkakin lopputuote viimeistellään Rajamäen tehtailla.
”Koskenkorvalta saapuva etanoli sekoitetaan Rajamäen lähdeveteen. Siitä syntyy kossun aromi”, taustoittaa Altian tuotantopäällikkö Arttu Kivi.
Koskenkorvan viina on vain yksi monista Altian Koskenkorvan biojalostamon lopputuotteista.
Neljänneksen Suomen kaikesta ohrasta käyttävä jalostamo suoltaa etanolin ohella ulos tärkkelystä, rehuviljoja ja hiilidioksidia, sekä kuoria ja jätettä hyödynnettäviksi laitoksen omaksi energiaksi.
Nykyisin käytössä oleva moderni jalostusprosessi käynnistyi vuonna 1987. ”Uusi tehdas oli perustamisvaiheessa teknologialtaan aivan omassa luokassaan. Vuosien mittaan prosesseja on entisestään tehostettu ja tuotantoketjun pullonkauloja on avattu”, Kivi kertoo.
1950-luvulla Kossua tehtiin perunasta, mutta sen rinnalle nostettiin pian useita viljatuotteita. Nykyaikaiseen biojalostusmalliin siirryttäessä 1987 ohrasta tuli ainoa valmistuksessa käytettävä raaka-aine.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
