Tutkijat: Kalan perkuujäännöksillä ja mikrolevillä tehdään tulevaisuudessa kannattavaa bisnestä
"Toiminnan kehittäminen vaatii töitä, mutta uskon, että ainekset hyvään bisnekseen ovat olemassa."
Kaloista kertyy vuosittain 20 miljoonaa kiloa erilaisia sivuvirtoja, kuten fileointijäännöksiä, sisäelimiä, ruotoja, nahkaa ja suomuja. Kuva: Kari SalonenKaikesta Suomessa kasvatetusta ja pyydetystä kalasta vain noin puolet päätyy ihmisravinnoksi. Erilaisia sivuvirtoja, kuten fileointijäännöksiä, sisäelimiä, ruotoja, nahkaa ja suomuja kertyy vuosittain 20 miljoonaa kiloa.
Osa sivuvirroista käytetään sellaisenaan tai jauhettuna turkiseläinten, kalojen tai lemmikkien rehuksi, mutta pidemmälle viety jalostaminen on meillä toistaiseksi lapsen kengissä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi selvittää työkseen, mitä kaikkea kalan eri osista voi jalostaa. Vaihtoehtoja on runsaasti.
"Kalan nahasta ja suomuista on mahdollista eristää bioaktiivisia peptidejä, joita tulevaisuudessa voidaan käyttää esimerkiksi apuna diabeteksen hoidossa. Ruodoista saadaan helposti imeytyvää kalsiumia ja rasvaisten kalojen lihasta sydämelle terveellistä kalaöljyä. Lisäksi lahnan ja ahvenen mäti on runsas D-vitamiinin lähde."
Teoriassa kala on mahdollista jalostaa viimeistä suomua myöten. Käytännössä vähäisempikin jalostusasteen nosto parantaisi alan kannattavuutta ja lisäisi kiinnostavuutta.
"60 miljoonaa kiloa silakkaa käytetään vuosittain rehuksi, jolloin siitä maksetaan 16–18 senttiä kilo. Jos siitä jalostetaan bioaktiivisia peptidejä lisäaine- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön, liikkuu kilohinta sadoissa euroissa."
Liiketoimintaa voi tulevaisuudessa luoda myös levästä. Mikrolevät ovat yksisoluisia eliöitä, joista tiedetään toistaiseksi vähän, mutta joista jo nyt on löydetty kosolti kiinnostavia ominaisuuksia.
"Mikrolevät tuottavat hyvälaatuista proteiinia, antioksidantteja ja omega-rasvahappoja", Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Sari Mäkinen luettelee.
Mikroleväbiomassan tuotantoon tarvittava teknologia on olemassa. Arvoyhdisteiden talteenottoon kehitetään parasta aikaa ratkaisuja.
"Kasvatuksen arvioidaan olevan laajamittaista, kaupallista liiketoimintaa vuoden 2022 paikkeilla", Mäkinen kertoo.
Tällä hetkellä kalajalosteiden markkinoita hallitsevat islantilaiset ja norjalaiset. Mikroleviä on perinteisesti kasvatettu Kaukoidässä ja viime vuosina myös Euroopassa.
Suomalaisilla lajeilla on potentiaalia, mutta riittääkö meillä tahtoa viedä alaa eteenpäin?
"Toiminnan kehittäminen vaatii töitä, mutta uskon, että ainekset hyvään bisnekseen ovat olemassa", Hiidenhovi sanoo.
Mäkinen on samaa mieltä.
"Tarvitsemme tulevaisuudessa uusia ratkaisuja. Vähäarvoiset kalaraaka-aineet ja mikrolevät ovat alihyödynnetty potentiaali."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
