Kauppasota lisää epävarmuutta EU:n maatalousmarkkinoilla: "Kaupankäynti on arvaamatonta ja päätöksenteko vaikeaa"
Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota voi murentaa Euroopan ruokastandardeja.
”Kynnys kauppasodan aloittamiselle on suuri. Käytännössä aloittaminen tarkoittaa aina, että kauppakumppanit reagoivat siihen”, EU:n tuottajajärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo. Kuva: Lari LievonenKauppasota saattaa kärjistyä, kun Yhdysvallat uhkaa asettaa osalle kiinalaistuotteista 25 prosentin tuontitullit aiemman 10 prosentin sijaan. Näin kertoi uutistoimisto Bloomberg keskiviikkona.
Listalla on mukana maataloustuotteita, terästä, alumiinia, kemikaaleja sekä muita kulutustarvikkeita yli 170 miljardin euron edestä.
EU:n tuottajajärjestö suhtautuu Kiinan ja Yhdysvaltojen tulehtuneisiin väleihin vakavasti.
”Jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen riita kiihtyy, myös maataloustuotteet tulevat kuvioon mukaan. Vaikkei nokittelu suoraan kohdistu EU:hun, se laittaa markkinat sekaisin”, eurooppalaisia tuottajia edustavan Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoo MT:lle.
Kauppasodalla on vaikutuksia maatalouden kannattavuuteen kansainvälisillä markkinoilla. Kiinan tullilistalta löytyvät muun muassa Yhdysvalloissa tuotettu soija ja sianliha.
Jäljet näkyvät myös Euroopan unionissa.
”Soijassa puhutaan isoista volyymeistä, mikä vaikuttaa omaan markkinaan ja kotieläintalouden edellytyksiin. Eurooppalaisten kannalta tämä on huono juttu, koska se alkaa heilauttaa hintoja ja lisää epävarmuutta. Tavallaan se voisi lisätä EU:n bisneksen mahdollisuutta, mutta on vaikea tehdä pitkäaikaisia investointeja, jos kaupankäynti on näin arvaamatonta ja poliittinen päätöksenteko vaikeaa.”
Yhdysvaltojen ja EU:n viime viikolla hieroma sopimus soijapapujen lisätuonnista unioniin kertoo presidentti Donald Trumpin toiveesta saada maataloustuotteille lisää markkinoita Kiinan sijaan.
Eurooppalaisten kannalta kysymyksiä herää siitä, pääsevätkö yhdysvaltalaiset tuotteet jatkossa lupamenettelyn kautta EU:n markkinoille helpommin. Tämä koskee myös geenimuunneltuja tuotteita.
”Meillä ei voi olla isoja eroja hyväksymismenettelyprosessissa ja sen pituudessa, koska se häiritsee markkinaa”, Pesonen kommentoi.
Vakavaraiset G20-maat kokoontuivat viime viikonloppuna Argentiinaan keskustelemaan kauppapolitiikasta.
Maatalousministereiden julkilausuman mukaan Maailman kauppajärjestö WTO:ta tulisi vahvistaa.
G20-kokoukseen osallistuneet maatalousministerit korostivat protektionismin olevan maailmassa suuri kauppapoliittinen uhka, josta tulisi pyrkiä eroon.
Maiden mielestä kauppajärjestön sääntöjä tulee sorvata uudelleen.
Ministerit tuomitsivat keskusteluissaan Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset nokittelut. Maiden väliset kaupan jännitteet haittaavat maailmantalouden kasvua.
”Kävimme suoraa keskustelua siitä, ettemme halua markkinoille protektionistisia toimia”, Saksan maatalousministeri Julia Kloeckner viittasi Yhdysvaltojen ja Kiinan tariffitennikseen Reutersissa.
Protektionismilla tarkoitetaan kotimaan tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua.
EU pyrkii nopeasti saamaan valmiiksi uusia kauppasopimuksia, joilla voidaan ehkäistä tulehtunutta markkinatilannetta.
Japanin ja EU:n välillä vastikään valmistunut kauppasopimus torjuu protektionismin lonkerot ja ottaa kantaa vapaan kaupan edistämiseen, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junker viestittää.
Kauppasopu koskee lähes kolmannesta maailman bruttokansantuotteesta ja tuo mahdollisuuksia myös eurooppalaiselle maataloudelle.
”Japanin sopimus avaa kuluttajatietoisia markkinoita Euroopan maataloudelle”, Pesonen toteaa.
EU:n kannalta hankalat kauppapoliittiset kysymykset liittyvät naudanlihaan, jolle haetaan lisävientiä EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden välisellä sopimuksella.
Mercosur-maat ovat suuria naudanlihantuottajia. EU on väläyttänyt mahdollisuutta nostaa naudanlihan tuonti jopa 100 000 tonniin.
Pesosen mukaan näin korkeat tuontikiintiöt naudanlihalle iskisivät Euroopan tuottajiin. Euroopan tuottajat sanovat, että kauppasopimus altistaisi EU:n kuluttajat lihalle, jolla on alhaisemmat vaatimukset elintarvikkeiden turvallisuudelle, ympäristövaatimuksille sekä eläinten hyvinvoinnille.
Copa-Cogecan mielestä samaan aikaan, kun EU:ssa vaaditaan viljelijöitä toimimaan entistä kestävämmin ilmaston ja ympäristön puolesta, ei voida perustellusti avata markkinoita eteläamerikkalaiselle naudanlihalle.
”Sen myötä Euroopassa hyväksyttäisiin tuotantomuotoja, joita ei esiinny Euroopassa. Eurooppaa syytetään teollisesta maataloudesta, mutta meillä ei olla lähelläkään, jos verrataan Mercosur-maihin”, Pesonen sanoo.
Lue myös:
Amerikkalaisen soijan tuonti unioniin rajussa kasvussa – määrä kasvanut vuodessa nelinkertaiseksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
